Saul Schubak

Perustulo on perseestä

ja niin on nykyinenkin sosiaaliturvajärjestelmä. –”Jos mä saisin vaikkapa tuhat euroo perustuloo niin mä voisin muuttaa isompaan asuntoon mikä olisi huomattavasti mukavampaa kuin se kymmenen neliöö”. Näin perustelee perustuloa nuori nainen vasemmistonuorten Massit Massoille kampanjassa. Varmasti olisi mukavaa, sitä en epäile yhtään.

En kuitenkaan ajatellut kritisoida pelkästään vasemmistonuorten täysin todellisuudesta vieraantunutta tuhannen euron perustulovaatimusta vaan kirjoitukseni tarkoituksena on osoittaa miksei perustulo, edes sen oikeistolaisesta näkökulmasta ideaalissa muodossaan, ole tavoittelemisen arvoinen. Perustulo on alkanut saada tuulta alleen ja ellei ideaa nyt tyrmätä on tällainen malli kohta todellisuutta.

Täytyy aluksi tunnustaa että olin itsekin pitkään perustulon kannalla. Osmo Soininvaaran ja Ville Niinistön kirjoitus asiasta Helsingin Sanomiin vuosia sitten vakuutti aluksi kunnes ymmärsin taloutta opiskellessani että malli on katastrofi. Tähän asti julkisuudessa esitetyt argumentit perustuloa vastaan ovat vaan olleet aika surkeita. No mikä perustulossa sitten mättää?

Perustulo on malli jossa nykyinen sosiaaliturva korvataan kaikille Suomen kansalaisille automaattisesti jaettavalla samansuuruisella kuukausittaisella summalla. Summa kasataan palkkaverotusta kiristämällä ja palkkaverotus muutetaan samalla progressiivisesta suhteelliseksi. Mallin hyöty on se että se poistaa kannustinloukun matalan koulutustason omaavalta työttömältä. Esimerkiksi kun nykyisin töihin menemällä huonopalkkainen saattaa tienata 1200 euroa kuukaudessa kokopäivätöissä jolloin hän menettää sohvalla makaamalla tienaamansa sosiaaliturvan 900 euroa, tarkoittaa tämä että hän tekee kuukauden töitä 300 euron lisätulon tähden, eli alle kahden euron tuntipalkalla. Ei menisi moni nykyisin työttömiä moralisoivakaan tällä palkalla töihin.

Perustulolla väitetään olevan muitakin hyötyjä jotka kuitenkin lähemmin tarkasteltuina paljastuvat haitoiksi. Mallia perustellaan muun muassa sillä että se tarjoaa yrittäjille varman pohjatoimeentulon ja taiteilijoiksi haluaville mahdollisuuden toteuttaa unelmaansa. Vaikka menestyviä yrityksiä tarvitaan aina, ei yrittäjyys saa olla mikään itseisarvo. Se että joutuu säästämään yrityksensä eteen, tekemään tarkat suunnitelmat toimeentulonsa varmistamiseksi ja keräämään ulkopuolista rahoitusta takaa sen että kaikkein surkeimmat ja kehityskelvottomimmat suunnitelmat jäävät toteutumatta. Tavoitteena ei pitäisi olla konkurssien lisääminen tuottavan toiminnan kustannuksella.

Mitä taiteilijoihin tulee on tietysti jokaisen unelma tienata leipänsä lempiharrastuksensa parissa puuhastellen. Moni saattaa jopa kokea henkisesti välttämättömäksi purkaa angstiaan esimerkiksi kirkkoveneitä kankaalle piirrellen, mutta se ei vielä oikeuta harrastuksensa kustantamista muun yhteiskunnan siivellä. Hyvä taide on sellaista jota joku arvostaa tarpeeksi maksaakseen siitä. Mikään muu kuin taiteilijoiden ylimielisyyden tunne ei ole syy sille miksi taiteilijat olisivat niin erikoislaatuinen ammattiryhmä että heidän tulisi saada elää muiden kustannuksella.

Toinen perustelu perustulolle on että se vähentää nykyisen järjestelmän hankalaa ja vaikeaselkoista byrokratiaa. Nykyjärjestelmän hankaluus tuenhakijan kannalta on kuitenkin sen paras ominaisuus perustuloon verrattuna. Kun on tarpeeksi hankalaa ja alentavaa hakea sosiaaliturvaa, moni menee mieluummin takaisin töihin, vaikka kannustinloukkujen takia se ei euromääräisesti kovin kannattavaa olisikaan.

Suurin ongelma perustulossa on kuitenkin että se ei suinkaan poista kannustinongelmia, se vain siirtää niitä. Ensimmäiseksi lukemassani Soininvaaran ja Niinistön mallissa ehdotettiin perustuloksi 450 euroa ja tasaprosentiksi ansiotuloille 46 %. Nämä vihervasemmistolaiset ajattelijat halusivat lisäksi rangaista menestymisestä 56 % erillisellä veroportaalla. Nykyisin puhutaan jo yleisimmin 650 euron perustulosta, ja julkisen sektorin menotkin ovat kasvaneet rutkasti. Tämä siis tarkoittaisi yksinkertaisen suhteellisen veron kanssa että kaikki työntekijät tulotasosta riippumatta maksaisivat reilusti yli puolet tienaamastaan lisäeurosta veroa. Montakohan matalapalkkaista tämä kannustaisi tekemään töitä. Vihreät eivät käsitä että kannustavuuteen vaikuttaa marginaaliveroaste eikä reaalinen veroaste perustulon jälkeen. Hyvätuloiset maksaisivat suunnilleen saman verran kuin nykyisin mutta epäilen että aika monelta muulta jäisi ylityöt tekemättä ja lisätienestit hankkimatta. Aika moni keskituloinen varmaan harkitsisi maastamuuttoa.

Ja mihin suuntaan perustuloa kannattavat oikeistolaiset kuvittelevat sen kehittyvän demokraattisen prosessin kautta. Yhteiskunnassamme on totuttu siihen että saavutetuista eduista ei kukaan tingi ja pienetkin eturyhmät onnistuvat torppaamaan etujensa leikkaukset. Perustulon jälkeen saman edun nettosaajia olisi usea miljoona. Näen jo mielessäni miten poliitikot huutaisivat kilpaa korotuksia perustuloon televisioiduissa vaaliväittelyissä kannatuksensa maksimoimiseksi -jo kohta vasemmiston ehdotus tuhannen euron perustulosta olisi totta.

No jos ei perustuloa ja nykymallikin on huono niin mitä tilalle? Tässä kohti kannattaa katsoa miten vapaassa yhteiskunnassa hoidetaan sosiaaliturva. Vapaassa yhteiskunnassa paljon isommassa roolissa olisi luonnollisesti perhe ja suku. Ajatus siitä että perhe ja suku tarjoaisi ensisijaisen turvaverkon on  nykysuomessa monelle niin vieras, että se ei selkeästi riitä, varsinkaan alkuun.

Ennen valtion sosialisoimaa sosiaaliturvaa oli tavallista että kylissä ja työpaikoilla järjestettiin sosiaaliturvarahastoja joista maksettiin kalliin sairauden tai yllättävän tapaturman sattuessa. Tällaisten mallien etu nykyiseen verrattuna on paikallisuus. Kun maksajana on naapurin pitkää päivää tekevä Pekka pienyrittäjä tai niska limassa raatava Pertti perusduunari vähenee halut hakea rahaa turhanpäiten. Kun saajatkin on tuttuja rahoja tuskin maksetaankaan turhanpäiten ja näin nykymallia riivaava väärinkäytön ongelma saadaan minimoitua. Nykyjärjestelmässä mitään pidikkeitä tukien väärinkäytölle ei ole. Kun tiskin toisella puolella on tuntematon kelan virkailija, maksajana valtio ja tukia kaadetaan yllin kyllin niin ei muuta kun haavi alle.

Vapaan yhteiskunnan ratkaisu sosiaaliturvaan on siis hyväntekeväisyys, vapaaehtoiset vakuutukset tuttujen ja puolituttujen kesken, suvun ja perheen tuki ja omat säästöt pahan päivän varalle. Paljon muitakin malleja varmasti syntyy ja on ollut käytössäkin, mutta vapaassa taloudessa syntyviä innovaatioita on mahdoton ennakkoon tarkkaan ennustaa.

Vaikka tällainen järjestelmä on huomattavasti nykyistä tehokkaampi, ei siihen voida yhtäkkiä siirtyä. Paras tapa edetä kohti tavoitetta olisikin sosiaaliturvan hajauttaminen maakunta- ja kuntatasolle. Hallinnollisella kilpailulla saamme nopeasti esiin ideaalisen sosiaaliturvajärjestelmän oli se sitten sosialistinen, markkinaehtoinen tai jotain muuta.

Tässäkin asiassa kannattaa lopettaa filosofikuninkaan leikkiminen ja hyväksyä että sama malli ei toimi joka puolella Suomea ja paras kompromissikaan on tuskin juuri sinun missään testaamaton ideasi. Erilaisissa olosuhteissa toimii eri mallit ja parhaiden mallien esiin tuomiseksi tarvitsemme kokeilua ja kilpailua, tai jotta perussuomalaisetkin ymmärtäisivät: Sama lippalakki ei tässäkään asiassa sovi melonin ja kurpitsan päähän.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (75 kommenttia)

Pekka Peni

Minusta ihan suhteellisen kelvollinen idea olisi selkiyttää koko sosiaaliturvajärjestelmää ja paikata tilkitsemiskelvotonta vuotavaa ruuhta muistuttava veropohja ansioverotuksessa vaikka siten, että nyt kun meillä on takuueläke, jonka suuruus on muistaakseni 687 euroa (sossun luukku + KELA:n tuet tuottavat nykyään muille kuin opiskelijoille helposti ainakin 850 euroa), niin sama summa perustuloksi kaikille täysi-ikäisille kansalaisille, kaikki muut sosiaalietuudet ja tulonsiirrot asumistukia ja muita kuin yksityisten kassojen maksamia työttömyyskorvauksia myöten hautaan - lukuunottamatta joitain mahdollisesti pakollisia sairauskustannusten kompensointia - ja tuon päälle voisi saada hankkia palkkatuloa sitten vielä verottomasti 313 euroa, ja kaikesta tonnin kuussa ylittävästä voitaisiin periä 40 % tasavero, jolloin verotus olisi joka tapauksessa efektiivisesti progressiivista. Tähän pitäisi vielä lisäksi saada poistettua kaikki verovähennysoikeudet. Yksinkertaista, selkeää, helppoa ja siksi niin kaunista! Ja mitkä määrät henkilötyövuosia voitaisiinkaan karsia jo pelkästään verovirastoista, KELA:n toimistoista ja kuntia rasittavista sossuista.

1000 euroa kuussa on aivan liikaa, jotta säilytettäisiin se työntekoon kannustavuus. Ei minua se haittaa, että vasemmistonuoret kannattavat perustuloa, päinvastoin, mutta noin suuri summa kuin mitä he esittävät ja sen myötä täysin järjetön verorasite on silkkaa idealistista idiotismia.

Ja perustulomallini kustannukset: kaikille täysi-ikäisille Suomessa vakinaisesti asuville maksettuna noin 40 miljardia euroa vuodessa. Summa vaikuttaa suurelta, mutta tosiasiallisesti se ei tietenkään ole muuta kuin säästöä nykyiseen tilanteeseen verrattaessa, sillä sosiaaliturvan maksu on takuulla jokaista sen saajaa kohden yhteensä Kelan tuet mukaan lukien useita satoja kalliimpaa. Palkat tulisi näin suuren yhteiskunnallisen muutoksen vuoksi neuvotella uusiksi, mutta perustulo takaisi myös erinomaisen lähtökohdan sille, että jokainen työntekijä sopii itse suoraan työnantajansa kanssa oman palkkansa. Tämä on kuitenkin aivan eri keskustelu, mutta palaan siihen taatusti vielä joskus myöhemmin. Siitä, kuinka paljon saisimme säästöjä kuin voisimme potkia kartanolle kunnista sosiaalietuuskäsittelijät ja valtiolta 95 % niin verovirkailijoista kuin KELA:n henkilökunnastakin, en tähän hätään voi vastata, mutta säästyneet henkilöstökulut yksistään nousevat todennäköisesti lähelle miljardia euroa vuodessa (KELA:n henkilöstökulut vuonna 2007 olivat noin 227 miljoonaa euroa, verohallinnon arvio tälle vuodelle on noin 247,5 miljoonaa euroa, ja koska sosiaaliturvasta huolehtivat kunnat, ei lukuja niiden henkilöstökustannuksista voi saada kuin päiväkausien tutkimisella).

Käyttäjän saul kuva
Saul Schubak

Esität ihan oivallisesti sen mallin jota kirjoituksessani kritisoin, mutta et mitenkään vastaa esittämääni kritiikkiin.

Lisäksi huomauttaisin että 687 euron perustulomallia tuskin voi rahoittaa 40 % ansiotuloveroasteella kuten yllä esität.

Pekka Peni

Vastaan kritiikkiin sitten ihan suoraan: koska kaikki ei kuitenkaan kaikilla mene kuin siinä Strömsössä, ei edes jonkinlaisesta sosiaaliturvasta luopumista voi harkita, paitsi siinä tapauksessa, että puramme sitten koko valtion. Yövartijavaltio ei pysty takaamaan yhteiskuntarauhaa, koska jo Aristoteles huomasi, että yhteiskunnallinen epätasa-arvo synnyttää kapinoita, ja useimmiten kapinoivat he, jotka tavoittelevat tasa-arvoisempaa asemaa. En pidä yhteiskunnan kannalta järkevänä pyrkiä minimoimaan tuloeroja, mutta uskon minimitoimeentulon takaamisen olevan sitä. Perheiden, sukulaisten ja ystävien määrä, varallisuus ja halu käyttää niitä muuhun kuin omaan hyvinvointiin vaihtelee yksilökohtaisesti, ja juuri tätä niin sosiaaliturva nykymuodossaan kuin myös yllä esittämäni perustulomalli pyrkii kompensoimaan. Vaikka vauraus olisikin - ainakin huomattavissa määrin - periytyvää, ei köyhyyden saattamista periytyväksi voi pitää kovin täysipäisenä tavoitteena, ja jos edes minimitoimeentuloa ei määritellä lainkaan koko valtion tasolla yhdenmukaisesti, päästään lähinnä kaikista alimpiin sosioekonomisiin asemiin syntyvien laajamittaiseen kyykytykseen.

Mitä veropohjan riittävyyteen perustulo mukaanlukien 12 000 € vuodessa verottomasti ja ylimenevästä osasta 40 % veroasteella rahoittaa 687 € kuussa suuruinen perustulo tulee, niin miten selität sen, että nyt maassamme yhdenkään ei tarvitse elää KELA:n ja sossun tuilla alle 750 € nettona, eikä näiden etuuksien maksaminen riitä kaatamaan tämän maan taloutta alkuunkaan? Kannatin lähes kaikista näistä etuuksista luopumista ja niiden korvaamista huomattavasti vähemmän henkilöstökuluja aiheuttavalla, summaltaan pienemmällä perustulolla. Muita hyviä säästökohteita olisivat muista, yhteensä paljon paljon suuremmista verovarojen haaskaamisista luopumiset, alkuunsa kun voisimme purkaa vähintään kaikki suorat ja epäsuorat yritystuet, maataloustuet mukaan lukien. Jos samalla lopettaisimme myös ahneen ja itsekkään, protektionistisen omaa jatkojalostustamme tukevan tullauspolitiikan, ruoan hinta ei suinkaan nousisi, päinvastoin. Jos Euroopassa ei kannata viljellä maata, niin sitten ei viljellä, tai sitten ruoan on oltava kuluttajalle kalliimpaa. Koska mm. Pohjois-Amerikan tuista emme voi suoraan päättää, olisi parasta lakkauttaa omat tuet mutta kieltää kaikkien tuettujen elintarvikkeiden tuonti alueelle: se pistäisi ulkopuoliset maat miettimään omaa tukipolitiikkaansa. Palkkatuet joutaisi myös lopettaa välittömästi: ei yksittäisten veronmaksajien tehtävänä ole kierrättää rahaa valtion kautta yksityisten yritysten henkilöstökulujen pienentämiseen ja siten vääristää kilpailua. Kilpailua vääristää muutenkin se, että valtiot antavat rahaa yrityksille yhtään minkäänlaisina tukina. Jos vaikkapa telakkateollisuus ei maassamme voi toimia kansainvälisessä kilpailussa pärjäten ilman valtavia valtion subventioita, ei sen silloin tulekaan pärjätä: hei-hei ja tervemenoa vaikka Kiinaan tai Etelä-Koreaan! Ehdottaisin myös terveydenhuollon uudelleen järjestämistä, sopivaa mallia voisi ottaa Singaporesta. Yksi puolen miljardin euron säästö saataisiin aikaan sillä, että lakkautetaan TEKES.

En kirjoittanut hieman laveammin kuin pelkästä perustulosta turhaan, vaan yritin asettaa sitä oikeaan mittasuhteeseen. Ei 687 € kuussa riittäisi todennäköisesti kenellekään syyksi jättäytyä pois ansiotyöstä, eikä tuo summa todellakaan tulisi ylimääräisenä palkan päälle, vaan kuten jo ylemmässä kommentissani sanoin, palkat tulisi sopia perustulon voimaantulon jälkeen//yhteydessä uudelleen, mieluiten niin, että työnantaja ja -tekijä sopivat palkan keskenään, olisihan silloin molemmilla ota tai jätä -tilanne. Samalla työvoiman joustavuutta voitaisiin parantaa laskemalla irtisanomissuoja tyyliin kuluvan viikon loppuun, koska perustulo.

Vastasinko nyt yhtään paremmin siihen, miksi kannatan perustuloa ja mitä epäkohtia mielestäni vastustuksestasi löysin? Jatkaisin mieluusti, mutta nyt on mentävä silittämään paita, kuudeksi pitää ehtiä kihlajaisiin, siksi tällainen pikakommentti :)

Käyttäjän Enologi kuva
Aki Pulli

Perustulon toteutuksessa isoin ongelma olisi tehdä siitä niin yksinkertainen, että todellisuudessa päästäisiin turhasta ja kalliista jakobyrokratiasta eroon. Jos kaikki taiteilijoiden ja muiden ei omalla työllään elävien näennäistukisysteemit, KELA ja suurin osa kuntien sosiaalitoimesta saataisiin poliittisen konsensuksen nimissä samalla lakkautettua (asumistuki, takuueläke, kansaneläke, työttömän peruspäiväraha, opintotuki, opiskelijan asumislisä ja kaikki muukin lakkautettaisiin ja narkkareille ja alkoholisteille järjestettäisiin korpiin "verottomia riippuvuuden hoitopisteitä"), säästettäisiin niin hurjia summia, että perustulo olisi reaalinen ilman älytöntä veroprosenttiakin. Vaikein perustulon toteutuksessa olisi tehdä siitä niin järkevä, että kaikesta turhasta tulonjakobyrokratiasta oikeasti päästäisiin eroon ja sitä kautta säästettäisiin riittävästi rahaa. Saavutetuista eduista tinkiminen tuntuu olevan niin vaikeaa yhteiskunnassa ja demokraattinen kansalaisyhteiskunta liian usein rajoittuu periaatteeseen "mitä vaan kunhan mun/meidän etuihin ei kajota". Julkiselle sektorille pitäisi tehdä selväksi, että he ovat siellä veronmaksajien rahoilla ja sitä kautta he vain hyvin palkattuja sosiaalipummeja.

K Veikko

Toimiva perustulo edellyttää palkkasäännöstelyn poistamista. Minimipalkkaa ei tarvita, koska jokainen saa sen jo. Työmarkkinat voidaan avata ulkomaalaisille, koska perustulo maksetaan vain kansalaisille.

Sosiaaliset tulonsiirrot olisivat kunnan maksullinen palvelu. Ne jotka haluavat siirtyä elämään sosiaaliluukulta, voisivat perustulon kuukausimaksua vastaan ostaa holhouksen ja toimeentulon kunnan sosiaalitoimistosta. Tällä tavalla poikkeukselliset tilanteet tulevat huomioon otetuksi.

Sellainen perustulomalli, jossa Suomi on koko maailman sosiaalitoimisto ei toimi.

Käyttäjän saul kuva
Saul Schubak

Miten pidetään huoli siitä että perustulo ei kasvaisi hallitsemattomasti jokaisten vaalien jälkeen?

Jorma Laine

Jos perustulo on kiinteä summa/aikuinen Suomalainen, se asettaa esim. Lapsiperheet ja ennenkaikkea YH perheet kovin eriarvoiseen asemaan vaikkapa Sinkkuihin nähden. Mitä siis tehdään näille pudokkaille? Pysyykö "sossu" silti voimissaan?

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Ei ole esimerkiksi Kelan peruspäivärahan taso kovin hallitsemattomasti noussut aikojen kuluessa.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

J. Gagarin

"Jos perustulo on kiinteä summa/aikuinen Suomalainen, se asettaa esim. Lapsiperheet ja ennenkaikkea YH perheet kovin eriarvoiseen asemaan vaikkapa Sinkkuihin nähden. Mitä siis tehdään näille pudokkaille? Pysyykö "sossu" silti voimissaan?"

Eriarvoisuutta ei pidä aina taivastella eikä karsastaa. Tietysti lapsiperheillä on suuremmat menot, tai ainakin ne ovat erilaisia kuin sinkuilla. Niin se vain on.

Tietenkään sossua ei enää ylläpidettäisi perustulon lanseeraamisen jälkeen. Siinähän se koko idea onkin, että kaikki muuu byrokratia ja tulonsiirrot lakkautettaisiin.

K Veikko

Ilmapiiri ja suhtautuminen julkiseen kulutukseen on aivan erilainen maailmassa, jossa jokainen ostaa oman elintasonsa itse.

Nykyäänhän jopa kansakunnan johtajat vaativat itselleen holhoojaa: EU:n on valvottava meidän omia päätöksiä ja budjettia, koska emme itse sitä osaa tehdä.

K Veikko

“27.11.2011 02:14 Jorma Laine
Jos perustulo on kiinteä summa/aikuinen”

Miksi lapsen perustulon pitäisi olla erisuuruinen kuin aikuisen?

Pitääkö virkamiehen perustulon olla erilainen kuin duunarin? Entä hyvätuloinen duunari vastaan työtön?

Heikki Ojala

Sellainen perustulomalli, jossa Suomi on koko maailman sosiaalitoimisto ei toimi.

no eipä toimi niin, mutta uskotko vakavissasi että olisi mahdollista nykyisessä tärähtäneistön manipuloimassa ilmapiirissä kieltää keltä vaan (tulipa Afrikasta tai EU:n sisältä) sosiaalimamulta samat tuet kuin suomalaisilta (ja vähän lissää tosta noin kun se tuli pelkän muovikassin kanssa)- Kyllä riittäisi työvoimapulan paikkaajia kun kaikille annettaisiin tonni käteen ja kämppä. Itäblokin maat muutenkin mielellään ulostaisivat mustalaisensa pohjoismaihin, minne hyvänsä.

SIKSI perustuloa ei tule ikinä. Toivottavasti. Rukoilkaamme.

Tuula Hölttä

Saul S. :"Perustulo on malli jossa nykyinen sosiaaliturva korvataan kaikille Suomen kansalaisille automaattisesti jaettavalla samansuuruisella kuukausittaisella summalla."

Miksi perustuloa pitäisi maksaa kaikille Suomen kansalaisille? Eikö sen oikeampi osoite olisi niin nuoret kuin vanhemmatkin työttömät ja esimerkiksi nuoret, jotka haluavat lukion jälkeen pyrkiä opintojaan syventääkseen ei-ammatilliseen koulutukseen myöhempiä yliopisto-opiskelujaan varten tai jotka ovat keskeyttäneet opintonsa, kun ovat "työvoimapoliittisena toimenpiteenä" olleet pakotettuja koulutukseen, joka ei heille sovellu?

Perustulo lopettaisi ihmisiä nöyryyttävän työkkäri-kela-sossu -byrokratian ja toisi myös säästöä julkisen sektorille vähentämällä tuossa byrokratiassa työttömiä juoksuttavien "paperinpyörittelijöiden" määrää.

Käyttäjän saul kuva
Saul Schubak

"Miksi perustuloa pitäisi maksaa kaikille Suomen kansalaisille?"

-Koska se on perustulon määritelmä. Ehdottamasi sosiaalitukimalli on jotain aivan muuta kuin perustulo

Anssi Luoma-aho

Mikäli perustuloon yhdistettäisiin kiinteästi verotus, olisi Tuulan mukainen malli luotavissa. Tämä poistaisi täysin sosiaalitukiimme liittyvän byrokratian.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

"Perustulo on perseestä."

Kokoomus on perseestä.
Kun kansan silmät aukeavat,- ja ne tajuavat, mistä kokoomus on, se romahtaa oikeankokoisekseen, eli noin 5-10% tasolle.

Ei kansaa voi määräänsä enempää sumuttaa.

Käyttäjän saul kuva
Saul Schubak

Kiitän viimeisen päälle asiallisesta ja aiheeseen liittyvästä kommentista. Näitä kaivattaisiin tänne lisää :D

Ilkka Järvelä

Tossapa sulle asiallinen kommentti. Leikattu tuolta ylempää:
"Aika moni keskituloinen varmaan harkitsisi maastamuuttoa."

Tyypillinen "kokoomusheitto" aivan varmasti "harkitsisi" juu. Vaan eivätpä oikeasti ole lähtemässä yhtään minnekään. Eivätkä hyvätuloisetkaan. Vai minne ne muka menisi? Kreikkaan, Ranskaan, USA:an, Ruotsiin, Espanjaan, Kiinaan, Intiaan? Vai Viroon tai kenties elintasopakolaiseksi Norjaan? Tosin, juuri noin kokoomusnuoriso tapaa pelotella maamme rahvasta.

Käyttäjän kaikupohja kuva
Teemu Roni

No tässä tulee: Kokoomus haisee, mutta kansa vaan jaksaa haistella.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Blogisti voinee kiittää itseään tuosta palautteesta. Otsikossa ja tekstin sisällössä on hienoinen epäloogisuus.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Petri Rautiainen

Sinä, Markku sanoit asiat niin kuin ne ovat!

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Pari helppoa kysymystä..Kannatat varmaankin libertaarien ajatusta valtiosta?

OK,ok..miksi ihminen ei saisi elää mielekkään harrastuksen kanssa,miksi siitä ei voisi maksaa palkkaa?

Huomaan silti muutenkin blogistasi sellaisia ihmeellisiä piirteitä mitä olen jo seurannut vähän aikaa monen muunkin """tositekijän""" teksteissä.

On jokin suuri ajatus siitä,että ihmisen pitää tehdä työtä..työtä mikä olisi esim jokin uuden luksuksen tekeminen.Se on se mikä lasketaan työksi ja siitä kuuluu maksaa korkeata palkkaakin vielä. Mutta tavallista pellolla heiluvaa maajussia ei nähdä oikeastaan niinkään työntekijäksi.. ja tämä sama peilaa koko tätä """tositekijöiden""" ideologiaa. Oletteko oikeastaan porukalla oikeen lyöneet päitänne yhteen ja miettinyt mitä ja miksi te vingutte näistä turhista asioistanne jotka perustuvat kuitenkin johonkin typerään ja turhaan ideologiaan?

Käyttäjän saul kuva
Saul Schubak

"Kannatat varmaankin libertaarien ajatusta valtiosta?"

-Uskon että ajatus valtiosta on alunperin jonkun muun kuin libertaarien

"Huomaan silti muutenkin blogistasi sellaisia ihmeellisiä piirteitä mitä olen jo seurannut vähän aikaa monen muunkin """tositekijän""" teksteissä."

Kiitän uudesta arvonimestä. Keroisitteko vielä ketä nämä muut """tositekijät""" ovat?

"On jokin suuri ajatus siitä,että ihmisen pitää tehdä työtä..työtä mikä olisi esim jokin uuden luksuksen tekeminen."

Olette ymmärtäneet väärin. Minun mielestäni ihminen saa päättää omasta työnteostaan tai tekemättä jättämisestä ihan itse, kunhan ei tee sitä muiden kustannuksella.

"Mutta tavallista pellolla heiluvaa maajussia ei nähdä oikeastaan niinkään työntekijäksi."

-Ei niin. Suurin osa maanviljelijöistä on yrittäjiä

Tapio Niemi

Tämän vuoden valtion ottamasta velasta menee puolet maatalouden tukemiseen, ei siinä yrittämisellä ole mitään tekemistä.

J. Gagarin

Tuo on harhaanjohtava kommentti. Jos siis maataloustuesta luovuttaisiiin kokonaan pitäisi velkaa ottaa "vain" puolet siitä velkamäärästä, joka nyt otetaan. Yhtä hyvin voisi sanoa, että se lisävelka menee kokonaan koulutuksen rahoittamiseen tai mihin tahansa valtion budjetin vastaavan suuruiseen menoerään.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Kyse ei ollut työn tekemättä jättämisestä vaan siitä mikä luokitellaan työksi ja mikä ei. Luokitellaanko työksi jonkun tietyn ideologian mukaan vain tietyt asiat ja taas toisen ideologian mukaan muitakin asioita..

Sanan työ määritystä kaivataan,koska se on tärkein asia näissä keskusteluissa.

Aha..eli yrittäjä ei ole työntekijä. Kiitän tästä.

Ainiin ne toiset """tositekijät""" tunnistat heidät lapsellisesta asenteesta joka on sitä teidän joojoo-kerhoa.

Tämä nimitys """tositekijä""" tulee siitä,että luullaan tekevänsä jotain tärkeätä työtä tai opiskelevansa jotain tärkeätä alaa.. Sitten keksitään tälläinen käsite vapaudesta joka ei ole lähellekkään todellista vapautta.

Mitä tulee libertaareihin ja valtioon..niin miksi ihmeessä he kuitenkin haluavat poliisin ja armeijan? Kyllähän vapaudessa puhuttaessa juurikin ne on otettava pois eikä toisinpäin.

J. Gagarin

Armeijan ja poliisin tehtävä on varjella vapautta. Ainoastaan rikollisilla ja hyökkääjillä voi olla toisenlainen näkemys.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Arvoisa Gagarin...kyse onkin,että kenen vapautta pitää poliisin ja armeijan valvoa ja säilyttää?

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Paljolti juuri noiden mainitsemiesi ongelmien vuoksi kirjoittelin taannoin kaksitasoisesta perustulomallista. Alempi taso maksetaan kenelle tahansa ilman mitään velvoitteita. Ylempi taso vastaa minimipalkkaa, jonka kuka tahansa työhön halukas saa milloin tahansa, sitoutumalla myös tekemään työtä tuon palkan eteen.

http://juholaatu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/57996-ka...

Mallin juoni on siis se, että alempi taso ei vielä houkuttele liikaa elämään yhteiskunnan kustannuksella, mutta ylempi taso on ihan kunnollinen palkka, jolla voi elää "normaalisti" (mutta ei voi laiskotella). Valtiolla on työllistämisvevoite (tai muuten maksaa ylempää perustuloa ilman työsuoritusta). Tarkoitus on kuitenkin, että useimmat työllistyisivät alemman perustulon avulla, ja ylemmän perustulon ja järjestetyn työpaikan pyytäjiä ei olisi kovin monia.

Muita huomioita:

- En usko että perustuloa korotettaisiin joka vaaleissa. Ei nytkään juuri kukaan välitä minimipalkan korottamisesta, eikä kansaneläkkeestä jne.

- Marginaaliverokysymys on ongelma jokaisessa mallissa, joka tasaa tuloja merkittävästi. Jos perustoimeentulo pysyy nykyisellä tasolla, ja keskivertotyöntekijän palkka ja verot pysyvät ennallaan, kyse on vain siitä miten kannustinkäyrä piirretään noiden pisteiden välillä. Ehkä on viisasta jakaa kannustinongelma jokseenkin tasaisesti koko välille.

- Mainitsemasi ongelma perustulon helpon saamisen laiskistuttavasta vaikutuksesta voi olla todellinen ongelma. Jos on, niin sitä vastaan voi taistella entisin keinoin. Laitetaan perustulon saaja hakemaan perustulo kerran viikossa kassalta (ja laitetaan vielä kirjoittamaan joka päivän kohdalle listaan "perustulon varassa" ;-) ). Töissä käyvien peruspalkka-asiat voisi hoitaa työnantajan kautta (vaikkapa verohelpotuksina). Tosin toivon, että tuo kaksitasoinen malli toimisi niin hyvin, että näistä hakureissuista voitaisiin luopua. Siistimpi ja byrokratiattomampi niin - jos vain pysyy laiskistuttamattomana.

- Pohjoismainen yhteiskuntamalli, jossa on hyvä perusturva on tuottanut aika hyviä taloudellisia tuloksia. Yksi syy tähän on se, että kun perusturvallisuus on kunnossa, ihmiset suhtautuvat yhteiskuntaan luottavaisemmin ja positiivisemmin monessa mielessä. Ehkä myös työinto paranee, kun ihmisten ei tarvitse käyttää energiaansa oman perusturvansa varmistamiseen. Väite on siis se, että taloudellisesti optimaalinen kaikille taattava perusturvan taso ei ole nollataso, vaan jossain ylempänä - ehkä jopa melko lähellä (haitallista) nuorisoa laiskistuttavaa tasoa.

- Valtio takaa tietyn perusturvan kaikille. Mielenkiintoinen kysymys on, onko perusteltua, että valtio takaa rikkaille paremmat eläkkeet kuin köyhille, ja hyvin tienaaville paremmat työttömyyskorvaukset kuin minimipalkkalaisille. Voisiko valtion byrokratiaa ja holhoamista vähentää tästä päästä? Rikkaat voivat tietenkin ottaa vastaavan turvan tuovat vakuutukset itselleen niin halutessaan.

- Taiteilijaesimerkki ei ollut kovin hyvä, sillä kai perustulomallissa ajatellaan yleensä, että taiteilijakin tekisi tauluja ammatikseen ja elääkseen eikä vain huvikseen ja harrastuksekseen. Perustulo tukisi häntä siinä kuin muitakin yrittäjiä. (Liittevideosta saattoi kyllä helposti saada senkin käsityksen, että sen tekijöillä oli mielessä suoranaien laiskistuttaminen ja leveä elämä mitään tekemättä.)

- En usko että pieni perustulo saisi aikaan elinkelvottomia yrityksiä. Yrittäminen on sen verran rankkaa, että kyllä elinkelvottomat yritykset karsiutuvat pois. Ja toisaalta kansantaloudellisesti voi olla ihan hyvä tukea sellaisia pienyrittäjiä, jotka saavat yrittämällä vain vajaan toimeentulon itselleen.

Käyttäjän mjtorn kuva
Markus J. Törnqvist

Et käsitellyt vastauksessasi sitä mikä oikeastaan pilaa kaikki argumentit. Siteeraan blogiasi:

"Valtiolle asetetaan työllistämisvelvollisuus, eli sen on tarvittaessa järjestettävä halukkaille työpaikka tuon palkan vastineeksi. Tilapäisesti työ voi olla vain läsnäolovelvoite tai saavutettavuusvelvoite työtuntien ajan, mutta pidemmän päälle jokaisen on saatava myös jotain järkevää tekemistä. Työn ei tarvitse olla välttämättä koulutusta vastaavaa."

Tällainen komukkameininki johtaa vain valtion gulagisavottoihin. Ei mitään järkeä antaa valtiolle oikeuksia kyykyttää porukkaa duuneihin, joita ne ei osaa. Valtion luomat työpaikat on uskomattoman kalliita (yleensä nettotappiollisia, vaikkei nyt ole tilastoja esittää). Jos toi tarkoittaa sitä, että valtio voi nakittaa mihin tahansa duuniin mihin tahansa firmaan, niin toivon mukaan firmat lähtee vaan vetämään.

Yrittäjänä tiedän miten vaikeaa työvoiman saaminen on, jos siihen tulee vielä päälle, että joku gonahtanut elämäntapa-alkkis "siivoo" meidän toimiston ja pitää vielä maksaa liksat päälle toiselle siivoojalle, joka hoitaa hommat hyvin, niin mitä järkeä?

Ja kyllä se perustulo nyt vaan saisi aikaan elinkelvottomia yrityksiä. Sitä tapahtuu nyt jo ilman perustuloa, koska löysää rahaa on. Huom, Suomessa tilanne ei ole ihan niin vakava kuin USA:ssa rahoituksen puolesta, mutta esimerkiksi Aalto puffaa opiskelijoita yrittäjiksi. Käytännössä vaikutus on sama, porukka voi perustaa yrityksen koska ne voi perustaa yrityksen, vaikka sit opintotuilla jne. Ja 80% startupeista epäonnistuu. Luulen, että niitä ei olisi koskaan pitänyt olla niin montaa ja prosentti olisi automaattisesti parempi.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

> Ei mitään järkeä antaa valtiolle oikeuksia kyykyttää porukkaa duuneihin, joita ne ei osaa.

Tuossa kaksitasoisessa mallissa valtio ei pakota ketään töihin, mutta takaa työpaikan niille, jotka sellaisen haluavat. Kenellekään ei tule tyrkyttää työtä, jota hän ei osaa. Mutta omia taitoja hieman vaatimattomampaa työtä voi tarjota. Jo alemmalla perustulolla pysy hengissä, joten järjestettyyä työpaikkaa ei ole pakko ottaa. Pienelläkin itse keksityllä lisähommalla alemman perustulon voi jo nostaa tasoltaan itselle sopivaksi. Tarkoitus on siis, että suurimmalle osalle porukkaa tuo alempi perustulo (työstö tulevilla lisätulilla) on se kannattavampi paketti.

> Valtion luomat työpaikat on uskomattoman kalliita

Tällainen riski mallissa on. Ja on selvä, että joidenkin työhalukkaiden, mutta vajaasti työkykyisten kohdalla tappiota tulee. Mutta toisaalta nykymallissa tulee ehkä vielä enemmän tappiota, kun tuollaiselle henkilölle maksetaan jatkuvasti työttömyyskorvausta tai muita tukia. Ajatus on siis se, että huonostikin työnantajalle tuottavat työntekijät tekevät kuitenkin 50% työpanosta, ja heidän elämistään tarvitsee tulea vain tuon toisen 50% verran.

Lisäksi tässä on myös se riski, että työpaikkojen järjestely on byrokratian ym. vuoksi siin surkeaa, että rahaa kuluu enemmän kuin optimaalisen tason verran. Malliin voisi kuulua myös mahdollisuus myydä vuoratyövoimaa firmoille. Tällöin ainakin työn sisältö olisi kansantaloudellisesti jotain järkevämpää kuin hiekan lapioimista kasasta toiseen. Valtio voisi siis järjestää työpaikan firmasta, joka maksaisi palkasta 50%, ja valtio laittaisi itse toiset 50% päälle. Tässä on myös pientä huutolaismaineen riskiä, mutta eiköhän tuosta paletista joitain hyväksyttäviä ratkaisuja löydy. Järjestetyt työt eivät saisi myöskään liikaa kilpailla vapaiden markkinoiden yrittämisen kanssa. Jos ei muita hommia ole, niin ympäristön siistiminen on aina hyvää työtä (ainakin parempaa ja yhteiskunnalle kannattavampaa kuin työttömyyskorvauksen nauttiminen ja kaljakapakassa istuminen).

> Yrittäjänä tiedän miten vaikeaa työvoiman saaminen on

Kiinnostaisiko vaikkapa jonkun innokkaan kehitysvammaisen palkkaaminen siivoamaan niin, että valtio maksaisi 50% kuluista?

> 80% startupeista epäonnistuu

On valitettavaa että iso osa uusista yrityksistä epäonnistuu. Aika monella voi bisnesideakin olla pielessä, ja mitään ei ole tehtävissä. Liian moni kaatuu myös siihen, että rahat loppuvat ennen kuin bisnes lähtee kunnolla pyörimään. Tällaisille yrityksen aluille tuo alempi perustulo tajoaisi mukavasti kaurapuuroa pahimpien vaiheiden yli.

En näe kovin suurena ongelmana sitä, jos joku bisnesidealtaan toimimaton yritys pyörisi hieman nykyistä kauemmin tuon alemman perustulon varassa. Tästä ei ole juuri haittaa yhteiskunnalle. Ja ehkä tuo yrittäjä ymmärtää vaihtaa bisnesidean johonkin uuteen jo ennen, kuin firma ajautuu konkurssiin. Perustulo mahdollistaa nyt hänelle tuon paremman bisnesidean kokeilun.

Käyttäjän mjtorn kuva
Markus J. Törnqvist

Vai että valtio maksaisi puolet. Itse en haluaisi todellakaan innokasta kehitysvammaista tekemään yhtään mitään, etenkään jos kannustimena on vain raha.

Yrityksen toimivuus on paljon enemmän ympäristöstä ja tiimistä kiinni kuin rahasta, koska hyvä tiimi hyvässä ympäristössä pystyy kääntämään firman suunnan nopeammin kuin ei. En näe, että huonosti siivottu toimisto kannustaisi muuhun kuin huonoon siivoojaan turhautumiseen.

Etkä tainnut ottaa kantaa tuossa onko firman pakko ottaa noita henkilöitä vastaan. Nykyisellään on vastaavia kepulikikkoja ihmisten työllistämiseen, ja monet firmat (omalla riskillään) kierrättää näitä maaorjia. Itse pidän sitä moraalisesti ambivalenttina toimintana; periaatteessa on huono asia työnhakijalle päästä vain pätkätöihin jos on iso riski, että kohta se työttömyys taas jatkuu. Toisaalta firmalle tulee niin paljon ihme hiihtäjiä niihin töihin, että hyvä tyyppi kannattaa varmasti palkata vakituiseksi.

Perustulohan korvaisi varmaan myös starttirahat ja muut, joten ongelmaa ei ole? Starttiraha ainakin muistaakseni on normityöttömyyskorvauksia pienempi (tosin byrooviidakko on Amatsonin kokoinen, joten tässä vaikuttaa varmaan asunnon mahdollinen omistaminen etc) joten siitä vaan yrittämään.

Jos se toimii vain vähän niin sit perustuloa jää käteen vain vähän vähemmän, eikö?

Yrittäjyyden pointti on kuitenkin voittojen lisäksi myös tappiot; jos et tuo lisäarvoa markkinoille, miksi vaivauduit menemään sinne?

Perustulon tarkoitus on käsittääkseni antaa ihmisille edellytykset tehdä "jotain" - ei elättää firmoja, jotka ei toimi. Maailmassa on riskisijoittajia ja bisnesenkeleitä uusien juttujen kokeilua varten.

Käytät ilmaisuja kuten "kovin suuri ongelma" ja "ei ole juuri haittaa", mutta kyllähän niistä on. Tappioiden sosialisoiminen koetaan yleensä vääräksi jos kyseessä on vaikka energiayhtiö, mutta miksi taidemaalaamo olisi yhtään eri asia? Skaala ei määrää moraalia.

Kannattaa myös muistaa että niin markkinat kuin valtiokin on prosessi, eikä kiinteä tila. Kyllä ne äänestäjät hinaa tuet ylös ja sosialisoi enemmän niitä tappioita ajan kanssa. Tän takia sijoittajamarkkinat hajautettuine mahdollisuuksineen ja riskeineen on merkittävästi parempi; se aiheuttaa vähemmän ulkoishaittoja.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

> Etkä tainnut ottaa kantaa tuossa onko firman pakko ottaa noita henkilöitä vastaan.

Ei mitään pakkoa missään nimessä.

> Nykyisellään on vastaavia kepulikikkoja ihmisten työllistämiseen, ja monet firmat (omalla riskillään) kierrättää näitä maaorjia.

Uskon että suoraviivaisempi järjestelmä saisi aikaan terveemmän kokonaisuuden kuin nykyinen tukiviidakko. Tuetut pätkätyöt pois. Tilalle yleisesti kannustavampi systeemi.

> Perustulohan korvaisi varmaan myös starttirahat ja muut, joten ongelmaa ei ole?

Pääsääntöisesti näin. Ja byrokratia tosiaan häipyisi.

> Jos se toimii vain vähän niin sit perustuloa jää käteen vain vähän vähemmän, eikö?

En ehkä ymmärtänyt kysymystä täysin. Ajatus on, että joku voisi tehdä myös osapäiväisesti hommia, ja saa silti täyden alemman perustulon. (Tällä voi olla tiettyjä leppoistamisvaikutuksia, ja joku voi siksi kauhistua, mutta epäilen että kannustavuusvaikutukset ja työttömien siirtyminen työllisiksi olisi kuitenkin merkittäväpi tekijä kuin se, että joku siirtyy tahallaan kokopäiväisestä puolipäiväiseksi.)

> Yrittäjyyden pointti on kuitenkin voittojen lisäksi myös tappiot; jos et tuo lisäarvoa markkinoille, miksi vaivauduit menemään sinne?

Mieluummin kengänkiillottaja, joka saa hieman tukea, kuin työtön, joka saa paljon tukea ja juo niillä työajan olutta. Kengänkiillottajakin tuo lisäarvoa, vaikka ehkä kuluttaakin hieman enemmän yhteiskunnan rahoja ja palveluita kuin tuottaa verotuloja.

> Perustulon tarkoitus on käsittääkseni antaa ihmisille edellytykset tehdä "jotain" - ei elättää firmoja, jotka ei toimi. Maailmassa on riskisijoittajia ja bisnesenkeleitä uusien juttujen kokeilua varten.

Perusajatus on totetuttaa yksinkertainen ja kannustava systeemi ilman kannustinloukkuja, porsaanreikiä ja laikistuttamista. Riskisijoittajiakin tarvitaan, mutta ehkä suurempiin hankkeisiin. Perustulo voi olla vaatimatonta sijoittamista (ei edes riskisijoittamista) kengänkiillotukseen, oppilaitoksista päässeiden ensimmäisiin yrityksiin ja muihin vaatimattomampiin, vain vähän pääomaa vaativiin hankkeisiin.

> Tappioiden sosialisoiminen koetaan yleensä vääräksi

Näin on. Tappioita ei pitäisi sosialisoida. Hyvin toimiessaan perustulo vain korvaa työttömyystuet, starttirahat ja verohelpotukset, joita jouduttaisiin muuten antamaan. Pysyvästi tappiota tekevä yrittäminenkin voisi pyöriä perustulon avulla, mutta varmasti yrittäjä kuitenkin tekisi kaikkensa paremman tuloksen eteen. Vaihtoehto olisi kai julistaa konkurssi, ja laittaa kaveri työttömäksi. Jos tuo kaveri pystyy tekemään parempaa tulosta toisen palveluksessn (myös perustulon turvin), ehkä hän siirtyy palkolliseksi vapaaehtoisestikin.

> sijoittajamarkkinat hajautettuine mahdollisuuksineen ja riskeineen on merkittävästi parempi; se aiheuttaa vähemmän ulkoishaittoja.

Ajattelen ehkä niin, että joka tapauksesa yhteiskunta maksaa tukia. Sen sijaan että ne maksetaan byrokratian jälkeen ja erilaisin kriteerein erilaisille joutilaille ja yrittäjille, on parempi tehdä reilu ja selkeä systeemi, joka antaa tasaista tukea koko rintamalla, eikä vääristä kilpailua epätasaisesti millään kohtaa. Uskon siis että haitat vähenevät kun systeemi selkeytyy. Myös tuen määrä voi vähetä, sillä tarkoitus on työllistää suuri osa nyt työttöminä olevista.

Käyttäjän Syvari kuva
Juho Syväniemi

Perustuloautomaatti on mielestäni järkevämpi kuin nykyinen valtava tukikoneisto.

Yksityiskohdista voidaan sitten vääntää, tollanen tonnin perustulo nyt on järjetöntä vasemmistopaskaa.

Käyttäjän saul kuva
Saul Schubak

Tässä artikkelissa ei otettu kantaa siihen kumpi järjestelmä on parempi vaan siihen että molemmat ovat perseestä

t. piiroinen

Perustulolla korvataan KAIKKI tulonsiirrot: työttömyyskorvaukset, lapsilisät, sairauspäivärahat, toimeentulotuki, kansaneläkkeet, ei-itse maksettu osa työeläkkeistä jne...

Byrokratian pyörittämiseen käytetty työpanos voidaan siirtää hyödylliseen ja tuottavaan työhön. Kannatan.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Niin nuori.

Niin tietämätön.

Ja niin innokas.

Käyttäjän saul kuva
Saul Schubak

Kiitos! Lupaan ottaa rakentavan kritiikkisi huomioon seuraavaa kirjoitusta varten.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson
Petri Rautiainen

Perustulolla ei ole kuin yksi tie! TIE HELVETTIIN!

Markus Lehtipuu

Perustulon ehtoina näen:

- vain syntyperäisille Suomen kansalaisille

- ei maahanmuuttajille, ei muualla syntyneille kansalaisille

Vastustan perustuloa, kannatan erilaisten tukiaisten käytännön yksinkertaistamista.

Perustulon (1000e) myöntäminen jokaiselle suomalaiselle maksaisi

64.000.000.000 euroa joka vuosi, eli enemmän kuin Suomen valtion budjetti.

Perustulo on SUomen toiseksi huonoin idea.

J. Gagarin

Perustulo on ihan OK ja kannatettava ajatus, jos voidaan olla salettivarmoja siitä, että systeemiä ei vesitetä millään ylimääräisillä tulonsiirroilla enää koskaan. Perustulon taso voitaisiin kalkyloida siten, että laskettaisiin paljonko byrokratiasta luopumalla säästetään ja lisätään se summa nykyisten tulonsiirtojen yhteismäärään ja jaetaan näin saatu summa täysi-ikäisille kansalaisille.

Perustuloa voitaisiin tarkistaa esimerkiksi vuosittain BKT:n kehityksen mukaisesti.

Libertaariseen ajatusmaailmaanhan perustuloajatus valtion olennaisine rooleineen ei sovellu ja siksi se on periaatteessa myös oman maailmankatsomukseni vastainen. Oleellista kuitenkin on, että se on selkeämpi ja parempi vaihtoehto kuin nykyinen viidakko, josta ei Erkin kummin kaimakaan ota selvää paljonko se maksaa ja ketkä kaikki sitä väärinkäyttävät.

Arto Niinistö

Perustulo, kansalaispalkka tuli ensimmäisen kerran aloitteena julkisuuteen Kokoomuksen nuorten taholta 80-luvun alkupuolella, Paasikiviopistolla pitämässään kokouksessa. Sen jälkeen kanasalaispalkasta ovat pitäneet ääntä lähinnä vihreät.

Perustulo on kannatettava hanke, mikäli se tulee kustannuksiltaan nykyisten tulonsiirtojen kanssa samoille lukemille.

Byrokratia on hyvin kyykyttävää. Siitä valtaenemmistö on varmaankin samaa mieltä.

Pekka Heliste

"Esimerkiksi kun nykyisin töihin menemällä huonopalkkainen saattaa tienata 1200 euroa kuukaudessa kokopäivätöissä jolloin hän menettää sohvalla makaamalla tienaamansa sosiaaliturvan 900 euroa, tarkoittaa tämä että hän tekee kuukauden töitä 300 euron lisätulon tähden, eli alle kahden euron tuntipalkalla. Ei menisi moni nykyisin työttömiä moralisoivakaan tällä palkalla töihin."

meillä menee 300000-400000 ihmistä töihin 0-8 euron lisätulolla ,joka vuosi.Työnantajalle he ovat ilmaisia

Sen vuoksi noihin 1200 euron töihin ei palkata ketään, kun ilmaisen saa työkkäristä tai koulusta

Pekka Heliste

"Perustulon taso voitaisiin kalkyloida siten, että laskettaisiin paljonko byrokratiasta luopumalla säästetään ja lisätään se summa nykyisten tulonsiirtojen yhteismäärään ja jaetaan näin saatu summa täysi-ikäisille kansalaisille."

Eniten tulonsiirtoja saivat vuonna 2009 30000-49999 euroa ansaitsevat eli 14 936 euroa

Seuraavaksi eniten yli 100000 euroa ansaitsevat eli 13 855 euroa

Vähiten tulonsiirtoja saivat alle 13999 ansaitsevat eli 9210 euroa

Tulonsiirrot tasaavat vain vähän tuloeroja.Tämä johtuu siitä, että tulonsiirrot ovat ansiosidonnaisia esim suurituloisen työttömyyskorvaus on myös suuri

Pekka Heliste

"Ennen valtion sosialisoimaa sosiaaliturvaa oli tavallista että kylissä ja työpaikoilla järjestettiin sosiaaliturvarahastoja joista maksettiin kalliin sairauden tai yllättävän tapaturman sattuessa. "

Minä olen kasvanut tällaisessa pikkuyhteisössä enkä huomannut tuollaista.Köyhää autettiin , mutta hyvin vähän ja apu oli sattumanvaraista.
Lisäksi apuun liittyi aina alentavia ehtoja esim kirkon apu edellytti kirkon jäsenyyttä ja osallistumista jumalanpalveluksiin, hartaustilaisuuksiin ja pain pokkurointia

Enpä halua palata tuohon yhteiskuntaan

Pekka Heliste

Ja kunta möi avuntarvitsijat vähiten pyytävälle käytännössä orjiksi

Käyttäjän peterkoivu kuva
Internet Mies

Unohdat yhden tärkeän asian. Yksityinen sosiaaliturva ei ole niin vierasta kuin ihmiset aluksi luulevat. Nykyisinkin suuri osa opiskelijoista saa paljon rahaa perheeltään, ja tämän lisäksi mm. sukulaisilta tulee satunnaisesti rahalahjoja juhlien aikana. Monen opiskelijan kotoa lähdön yhteydessä omistama tuotantorakenne(capital structure) on peräisin perheeltä, kuten vaatteet ja kaikki omistettu materiaali. Syy siihen miksi yksityinen sosiaaliturva nähdään vieraana on puhtaasti käsitteellinen ja diskurssinen.

Käyttäjän saul kuva
Saul Schubak
Peter Hallberg

Joku voisi joskus huvikseen tehdä täällä Uudessa Suomessa tilastollisen analyysiin siitä, mikä yhteys vallitsee kirjoittajan libertaristisen ajatusmaailman ja iän välillä. Mutta asiaan.

Tuota kylätason yhteisöllisyyttä sosiaaliturvan korvaajana on kokeiltu monta sataa vuotta. Historiankirjoista voi lukea, oliko elämä silloin kovinkaan auvoista. Meillä Suomessa hyvinvointivaltiota alettiin rakentaa vasta sotien jälkeen, kun kansa oli sodan myötä tottunut korkeaan kokonaisveroasteeseen. Jos tarkastelemme sitä, mistä tähän ylenpalttisuuteen on tultu ja kuinka nopeasti, ei tuo valinta ole varmaankaan ollut kovin huono. Yleisesti ottaen, ne maat joissa on huolehdittu sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumisesta, ovat tänä päivänä myös vauraimpia.

Kannatan itse perustulomallia varauksin. Eräs ongelma liittyy vero-oikeudellisiin käsitteisiin vertikaalinen ja horisontaalinen oikeudenmukaisuus. Perustulomallilla voidaan kohtuullisen hyvin jakaa oikeudenmukaisuutta sellaisten henkilöiden välillä, jotka ansaitsevan eri tavalla (vertikaalinen oikeudenmukaisuus). Järjestelmä on käytännössä progressiiivinen, joten rikas maksaa suhteellisesti enemmän kuin köyhä. Sen sijaan jos järjestelmällä olisi tarkoitus korvata muu sosiaaliturva kokonaisuudessaan, syntyisi vakavia ongelmia samalla tulotasolla olevien välillä (horisointaalinen oikeudenmukaisuus). Vaikka tilinauha näyttäisi täsmälleen samaa loppusummaa, sairas yksihuoltaja ja terve sinkku olisivat hyvin erilaisessa asemassa. Tietynlaista tulontasausta tarvitaan myös samalla tulotasolla olevien kesken.

Käyttäjän JanneLinna kuva
Janne Linna

On vain yksi ongelma!. Raha, joka lasketaan liikkeelle korollisena velkana. Velkaa on aina enemmän kuin rahaa sen maksamiseen. Kyseessä on Velkapyramidiponzi, sen toteamiseksi riittää yksi kysymys. Mistä korko maksetaan?. Omasta tai jonkun toisen ottamasta lainasta. Esimerkki: maailmassa on kaksi ihmistä ja pankki. Pankki lainaa molemmille 100 rahaa ja lainan hinnaksi sovitaan 5%. Lainojen erääntyessä vuoden kuluttua toinen maailman ihmisistä on saanut myytyä toiselle omia tuotteitaan\palveluksiaan 5 euron edestä eli hänellä on 105 rahaa. Toisella on jäljellä 95 rahaa... Mistä toinen saa rahat koron maksamiseen?.

Käyttäjän saul kuva
Saul Schubak

Yleensä olen jättänyt vastaamatta teille Zeitgeisthörhöille, mutta kun olette niin periksiantamattomia niin ajattelin nyt kertoa miksi olet täysin väärässä. Raha ei ole "velkapyramidiponzi" jahka ymmärrän mitä tällä käsitteellä ajatte takaa.

"Pankki lainaa molemmille 100 rahaa ja lainan hinnaksi sovitaan mukaan 5%. Lainojen erääntyessä vuoden kuluttua toinen maailman ihmisistä on saanut myytyä toiselle omia tuotteitaan\palveluksiaan 5 euron edestä eli hänellä on 105 rahaa. Toisella on jäljellä 95 rahaa... Mistä toinen saa rahat koron maksamiseen?."

Tässä siis halutaan varmasti tulla siihen johtopäätökseen että rahajärjestelmämme ei toimi ellei velka kasva jatkuvasti. Päätelmä on virheellinen. Se toimii ainoastaan mikäli oletetaan että kuvitteellisen talouden pankki polttaa saamansa rahat vittumaisuuttaan ja laittaa sen jälkeen perintätoimiston asukkaiden perään.

Ettekö koskaan ole tulleet ajatelleeksi että lainatut rahat investoidaan tuotantoon, joka myydään pankkiirille ja mitään ongelmaa ei ole. Tässä suhteessa on ihan yhdentekevää jos rahan määrä kasvaa, vähenee tai pysyy samana.

Käyttäjän JanneLinna kuva
Janne Linna

Okei, rahat on investoitu tuotantoon. Miten investointi poistaa sen, että pankki loi alussa 200 rahaa jotka pitää palauttaa pankkiin tietyn ajan kuluessa, Plus korko eli 210 rahaa.

"Tuotanto ei luo talouteen tuotannon arvoa vastaavaa tuloa. Pankista lainattu raha luo tuotannon arvoa vastaavan tulon."
http://ebolakani.blogspot.com/2011/11/taman-viikon...

http://ebolakani.blogspot.com/2010/01/velkapyramid...

Käyttäjän saul kuva
Saul Schubak

Lainaat 100 euroa pankilta -> Teet tuottavan investoinnin -> maksat 20 lyhennyksiä ja korkoa -> Pankki ostaa tai lainaa 20 euroasi eteenpäin henkilölle B -> B ostaa tuotantoasi 10 euron edestä = Olet maksanut velkaasi 20 euroa, sinulla on 80 euroa velkaa jäljellä + korot 5, olet kuitenkin tienannut 20 euroa tuotannollasi ja näin velanmaksu ei muodostu ongelmaksi.

Koeta nyt miettiä tämä homma kunnolla läpi. jos et vieläkään tajunnut homman jujua voin kaivaa jonkun artikkelin jossa tätä selitetään perusteellisemmin. En pidä nykyistä rahajärjestelmää kovinkaan hyvänä mutta esittämäsi kritiikki sitä kohtaan on täysin perusteetonta.

Käyttäjän JanneLinna kuva
Janne Linna

"Lainaat 100 euroa pankilta -> Teet tuottavan investoinnin -> maksat 20 lyhennyksiä ja korkoa -> Pankki ostaa tai lainaa 20 euroasi eteenpäin henkilölle B -> B ostaa tuotantoasi 10 euron edestä = Olet maksanut velkaasi 20 euroa, sinulla on 80 euroa velkaa jäljellä + korot 5, olet kuitenkin tienannut 20 euroa tuotannollasi ja näin velanmaksu ei muodostu ongelmaksi."

Ok, eli nyt henkilöllä B on 100+5% sijaan velkaa 120+5%. Yksilönä henkilö A voi onnistua maksamaan velkansa mutta se vaatii henkilön B konkurssia tai lisävelkaantumista!. Eli korot maksetaan omasta tai jonkun toisen ottamasta velasta.

Pekka Heliste

"Perustulolla korvataan KAIKKI tulonsiirrot: työttömyyskorvaukset, lapsilisät, sairauspäivärahat, toimeentulotuki, kansaneläkkeet, ei-itse maksettu osa työeläkkeistä jne...

Byrokratian pyörittämiseen käytetty työpanos voidaan siirtää hyödylliseen ja tuottavaan työhön. Kannatan."

Tuskinpa, perustulon pitäsi olla niin löydä, että se kattaa kaikki tilanteet ja se tuskin onnistuu

Yksi ongelma on jo eläkkeet, niihin tulis suuri pudotus ja se johatsi isihen, että hyvässä työmarkkina-asemassa olevat taistelisivat itselleen lisäeläkkeet, jotka makstaan työnantajn pussista kuten nytkin.

Näin on käynyt kaikkialla

Kelan henkilöstömäärä on n 5000 ja kun julkisella sektorilla on töissä n 700000 niin sosiaalibyrokratian pyörityksessa alle 1 % julkisen sektorin väestä.Kun mukaan lasketaan kuntien etuuskäsittelijät niin kokonaisluku on n 10000 eli 1,5 % julkisen sektorin väkimäärästä

Jos tuo määrä nollataan niin säästö on n 400 miljoonaa euroa eli n 1 % sosiaalimenoista

Kun määrä on tuskin nolla sillä nollaus edelyttäis erittäin anteliasta persutulosa niin n puolet käsittelijäistä tarvitaan joka tapuksessa, joten säästöt ovat minimaalisia

Käyttäjän petrikaivanto kuva
Petri Kaivanto

Nuorsuomalaisella puolueella oli toteuttamiskelpoinen perustulo/tasaveromalli jo vuonna 1998. Kannatan sen kaltaista mallia edelleen. Ja myös tulevan talousromahduksen jälkeen.

Teille nuorille oikeistolaisille sitä pitänee kutsua negatiiviseksi tuloveroksi, jotta teille menisi kaaliin, että sellaisessa mallissa ei ole tarkoitus maksaa sohvallapiereskelystä suhteellisesti yhtään enempää kuin nytkään. Tarkoitus olisi korjata nykyjärjestelmän suurimmat epäoikeudenmukaisuudet, kuten työntekoa estävät kannustinloukut, yrittäjien, osa-aikaisten, tieteilijöiden, taiteilijoiden ja kaikkien muidenkin epäsäännöllisten työntekijöiden kokemat oikeusmurhat jne. Tehdä verotuksesta niin yksinkertainen, tasapuolinen ja läpinäkyvä, että ekaluokkalainenkin sen ymmärtää. Ilman muuta kaikkien tulomuotojen veroprosentin pitää myös olla sama.

Sitten kun vielä saataisiin vasemmiston urpot tajuamaan mm. se, että progressio ei ole mikään universaalin oikeudenmukaisuuden tae eikä Kommunistien Jumalan määräämä tavoite, sillä liian kireä progressio tappaa toimeliaisuuden ja lisää harmaata taloutta. Sitä paitsi perustulo/tasaveromalli on mahdollista virittää juuri sellaiseksi, että käytännössä progressio ja marginaaliverot ovat aivan samanlaiset kuin nytkin.

Järkevä keskustelu tästä aiheesta muuttui viime vuonna mahdottomaksi, kun vasemmisto alkoi käyttää sanaa tasavero kaikista välillisistä veroista ja maksuista eikä kukaan huomattava poliitikko protestoinut kuin Stefan Wallin. Se nyt olikin ainoa valonpilkahdus muuten niin surkean ministerin/puoluejohtajan suunnalta.

Käyttäjän Tronic kuva
Lasse Kärkkäinen

Vasemmisto on väärässä, sillä keskustelussa olleet ns. syntiverot (tupakka, polttoaineet, yms) eivät suinkaan ole suhteellisia (tasaveroja), vaan regressiivisiä, sillä pieni- ja keskituloiset maksavat niitä suhteellisesti enemmän kuin suurituloiset. Sama koskee media- ja hyvitysmaksuja sekä useimpia muitakin veroja/maksuja ja jopa arvonlisäveroa (esim. asunto-osakkeesta ei makseta ALV:a).

Ainoa edes nimellisesti progressiivinen vero on ansiotulovero, joka muodostaa vain 10 % valtion tuloista. Kuitenkin tämän lähinnä pieni- ja keskituloisia koskevan veron progressiosta vasemmisto pitää kiinni kynsin hampain, näkemättä koko kuvaa. Suurituloisimmathan (jos ylipäätään ovat Suomessa kirjoilla) ottavat tulonsa pääosin pääomatuloina, jolloin verotustiedoissa näkyy 27-29 %.

Käyttäjän saul kuva
Saul Schubak

Jotta tätä keksustelua voisi ylipäätään käydä olisi hyvä että keskustelijoilla olisi termit selvillä. Kaikille näille on kuitenkin yksinkertainen ja yksiselitteinen merkitys.

tasavero (poll tax) = Kaikki maksaa saman euromääräisen summan
suhteellinen vero (proportional tax) = kaikki maksaa saman osuuden, joko tuloistaan tai tuotteen hinnasta
kiristyvä-/kateusvero (progressive tax) = Verojen osuus tuloista kasvaa tulojen kasvamisen myötä

Käyttäjän Tronic kuva
Lasse Kärkkäinen

Tasavero on kuitenkin suomessa vakiintunut tarkoittamaan tasaprosenttiveroa, eli suhteellista veroa. http://fi.wikipedia.org/wiki/Tasavero

A. Salminen

"Kuitenkin tämän lähinnä pieni- ja keskituloisia koskevan veron progressiosta vasemmisto pitää kiinni kynsin hampain, näkemättä koko kuvaa."

Kyllä se koskee myös suurituloisia.

"Suurituloisimmathan (jos ylipäätään ovat Suomessa kirjoilla) ottavat tulonsa pääosin pääomatuloina, jolloin verotustiedoissa näkyy 27-29 %."

Pääomaverotus tulisikin muuttaa paljon progressiivisemmaksi.

Käyttäjän Tronic kuva
Lasse Kärkkäinen

Näyttää minusta suurituloisten osalta lähinnä regressiiviseltä:

http://blogi.kansanelakelaitos.fi/wp-content/uploa...

Vasemmisto tietysti saa uskoa progressiosta ja rikkaiden verottamisesta mitä huvittaa, mutta tosiasia on ettei suurilla tuloilla ole mitään järkeä maksaa taulukon mukaisia veroja. Verosuunnittelu on tullut jäädäkseen, eikä sitä ainakaan vähennä veroasteikkojen progression kasvattaminen.

Pekka Heliste

Suomessa on jo käytössä tasvero, alla tilasto toteuteuneesta verotuksesta.
Julkisuudessa esitetään vain teoreettisia malleja, jotka eivät vastaa lopullista verotusta

Poimimalla sopivasti tuloja ja jättämällä vähennykset saadaan suuria vero%

Veronalainen tulo vero %

1 - 4 999 euroa 5,8
5 000 - 9 999 euroa 8,0
10 000 - 14 999 euroa 13,5
15 000 - 19 999 euroa 16,9
20 000 - 24 999 euroa 17,7
25 000 - 34 999 euroa 20,9
35 000 - 54 999 euroa 25,8
55 000 - 74 999 euroa 30,0
75 000 - 99 999 euroa 32,6
100 000 - 149 999 euroa 33,6
150 000 - 299 999 euroa 33,4
300 000 euroa 29,0

Käyttäjän Tronic kuva
Lasse Kärkkäinen

Pelkän verokorttiprosentin tarkastelu ei ole mielekästä, sillä se muodostaa vain murto-osan kokonaisveroprosentista. Mielekkäämpi tarkastelu on esimerkiksi se jos henkilö A maksaa yritykselle palvelusta ja yritys palkkaa henkilön A tekemään työn ilman että yritykselle jää minkäänlaista katetta. Tällöin rahan kierto verotetaan moneen kertaan, ensin ALV 23 %, sitten työnantajamaksut yms, verokortin prosentti ja vasta kaikkien näiden jälkeen työntekijä saa n. 40 % omista rahoistaan takaisin, kun loppu on hukkunut julkiselle sektorille ja vakuutusyhtiöille.

On selvää, ettei yhteiskunta voi pyöriä näin korkealla veroasteella, joten tueksi on kehitetty erilaisia vähennyksiä, kuten nyt vaikkapa kotitalousvähennys. Jos henkilö A siis maksoi alunperin vaikkapa oman kotinsa remontoinnista, saa hän valtiolta 60 % maksamastaan summasta palautuksena puhtaana käteen, eli suunnilleen saman verran kuin mitä hukkui verotukseen!

Näiden kaiken maailman vähennysten kautta vääristetään markkinoita ja hankaloitetaan uusien liiketoimintamallien syntyä. Toinen haitta on tämä julkisuudessa taas esillä ollut vero-optimointi, jonka tuloksena konserni voi samaan aikaan tahkoa ennätysvoittoja ja maksaa veroja nolla euroa.

Käyttäjän jou kuva
Juhani Slim

Verot maksetaan euroina ei prosenteina. esimerkiksi tuo 300 000 tienaava maksaa 87 000€ veroja kun 30 000 euroa tienaava maksaa 6270€ veroja. Onko tämä mielestäsi tasavero? Entä onko tämä reilua, kun ottaa huomioon sen, että tämä 300k tienaava ei saa rahoillensa vastineeksi palveluita sen enempää kun 30k tienaava.

Pekka Heliste

"Pelkän verokorttiprosentin tarkastelu ei ole mielekästä, sillä se muodostaa vain murto-osan kokonaisveroprosentista. Mielekkäämpi tarkastelu on esimerkiksi se jos henkilö A maksaa yritykselle palvelusta ja yritys palkkaa henkilön A tekemään työn ilman että yritykselle jää minkäänlaista katetta"
Jos välilliset verot huomioidaan niin noihin alimpien tuloluokkein varoasteeseen pitää lisätä 17-20 % ja ylimpiin n 8 %

Mikä tasoittaa verotusta lisää
ja en hyväsky niiden valitsuta veroista, jotka maksvat kirkollisveroa, sehän on vapaaehtoinen maksu,mutta lasketaan veroasteeseen

Pekka Heliste

"Onko tämä mielestäsi tasavero? Entä onko tämä reilua, kun ottaa huomioon sen, että tämä 300k tienaava ei saa rahoillensa vastineeksi palveluita sen enempää kun 30k tienaava."

Hän saa vastineeksi myös toiseksi eniten tulonsiirtoja ja myös palveluita

Toiseksi eniten tulonsiirtoja saadaan tuloluokassa 30000-49999
Vähiten saa tulonsiirtoja pienituloisin eli alle 14000 eroa ansaitseva

Ja ylemmissä tuloluokissa saadaan myös eniten myhteiskunnan palveluita esim koulutuspalveluita.Suomen terveydenhoito on OECD maiden eriarvoisin ja niinpä ylin tulodesiili käyttää julkisia tervyspalveluita mionin verroin enemmän kuin alin

Heikki Ojala

Yksi ajatus on häilähdellyt mielessä josta minä en ole nähnyt missään analyysia (mikä ei todista tietysti mitään)

sen hikisen 30k tienaava voi myydä vain oman työpanoksensa hintaan 30k/v, yhteiskunnalle tai yrittäjälle. Ihan sama sinänsä koska yrittäjäkin saa osan tai kaikki työnsä yhteiskunnalta. "Duunarit vaan tekee sen duunin".

mutta siihen nähden kovatuloiset 300k tai 7000k (joku Ollila) lähes aina myy muiden työn tuloksia.
Niin minusta se työnantaja/teettäjä kun on ollut kyvykäs (ja varmasti onnekas) ja työllistää paljon ihmisiä kun on osannut järkätä niille hommia, on silti enemmän velkaa yhteiskunnalle kuin tuo em. työmuurahainen, koska teettäjä käyttää rikastumiseensa muita ihmisiä jotka yhteiskunta on sille kouluttanut 25 vuotta, JA pitkälti elättänyt

Paljonko yhteiskunnalla on oikeus ottaa tästä takaisin, korvausta? Mitä isorikas riistäjä on kansalle velkaa ja millä perusteella.

Käyttäjän tsarbombastic kuva
Leo Sammallahti

"Tämä siis tarkoittaisi yksinkertaisen suhteellisen veron kanssa että kaikki työntekijät tulotasosta riippumatta maksaisivat reilusti yli puolet tienaamastaan lisäeurosta veroa. Montakohan matalapalkkaista tämä kannustaisi tekemään töitä. "

Hmm... vihreiden perustulomallisa hyötyisivät taloudellisesti 70% työntekijöistä, yli puolet yrittäjistä ja 90% opiskelijoista.
Minipalkalla elävä ansaitsisi n. 150 euroa enemmän kuin nykymallissa, joten kyllä se ainakin minua - minipalkkaisena työntekijänä - kannustaisi.

#Tässä kohti kannattaa katsoa miten vapaassa yhteiskunnassa hoidetaan sosiaaliturva. Vapaassa yhteiskunnassa paljon isommassa roolissa olisi luonnollisesti perhe ja suku. Ajatus siitä että perhe ja suku tarjoaisi ensisijaisen turvaverkon on nykysuomessa monelle niin vieras, että se ei selkeästi riitä, varsinkaan alkuun."

Järjestelmästä luovuttiin koska esimerkiksi 1900-luvun alussa nälänhätä korjasi joidenkin laskelmien mukaan 1/6 kansasta.

"Nämä vihervasemmistolaiset ajattelijat halusivat lisäksi rangaista menestymisestä 56 % erillisellä veroportaalla."

Törkeää kuinka huonosti rikkaita kohdellaan.

Eipä taida Saulilta löytyä vasta-argumentteja...

Pekka Heliste

"Pelkän verokorttiprosentin tarkastelu ei ole mielekästä, sillä se muodostaa vain murto-osan kokonaisveroprosentista. "

Sitähän juuri yritän esittää eli luvut ovat toteutuneesta verotuksesta eivät siis verokortin ennakkopidätyksen mukaisia

Siis laskettu kaikista todellisista tuloista huomioiden todelliset vähennykset

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Kuten joku """tositekijä""" libertaari täällä mainitsi miten vapaa markkinatalous toimisi:

"Itse en haluaisi todellakaan innokasta kehitysvammaista tekemään yhtään mitään, etenkään jos kannustimena on vain raha."

Muahha...voi teitä säälittäviä keskenkasvuisia kakaroita... :)

Käyttäjän Veli kuva
Veli Karimies

"Summa kasataan palkkaverotusta kiristämällä ja palkkaverotus muutetaan samalla progressiivisesta suhteelliseksi."

Ja heti alussa jo tälläinen huti. Perustulo kasataan täsmälleen siitä samasta summasta, mikä jo nyt muodostuu kaikista sosiaalisektorin menoista.

A. Salminen

"Kun on tarpeeksi hankalaa ja alentavaa hakea sosiaaliturvaa, moni menee mieluummin takaisin töihin, vaikka kannustinloukkujen takia se ei euromääräisesti kovin kannattavaa olisikaan."

Tässä tulee hyvin esille se, miten epäinhimillinen, irti arkitodellisuudesta oleva, osaa kansasta halventava ja egoistinen puolue kokoomus on. Suuri osa työttömistä on työttömiä ilman omaa syytään, joten eivät he minnekään "takaisin töihin" voi mennä.

Sosiaaliturvan keskeisin ongelma on juuri sen hankaluus eli byrokratia, "ihmisten pompottelu" sekä tämän tuoma tarkoituksellinen nöyryyttäminen, mikä on perustuslain ja muidenkin lakien vastaista sen epätasa-arvon vuoksi.

Se että sosiaalitoimessa kohdellaan asiallisesti ja kunnioittavasti asiakkaita, ei tee tyhjäksi sitä, että toimeentulotuelle on olemassa ehdot, rajat ja sen pitää olla töihin kannustavaa. Kannustinloukut pitää poistaa, enkä kannata perustuloa, mutta mitään ihmiryhmää ei ole oikeus kohdella alentavasti, kuten kokoomus ajattelee.

Kokoomuslaiset luokittelevat itsensä, ja kuvittelevat aina olevansa, siinä luokassa, joka tekee töitä. Juuri irtisanottiin Nokialta 3 700 työntekijää, joista 75 % on insinöörejä. Kirjoittaja vaatii, että nyt näitä insinöörejä on kohdeltava alentavasti ja tehtävä heidän eläminen mahdollisimman hankalaksi ja nöyryyttää heitä (haluaa ilmeisesti ajaa ruokajonoon), jotta he "menevät takaisin töihin".

Kokoomuksella ei ole ollenkaan moraalia - käsitystä ihmisen perusoikeuksista, ihmisoikeuksista, siitä miten ihmistä on kohdeltava yhtä arvokkaasti, oli hän työtän tai ei - eikä mitään syvällisempää ymmärrystä mistään muistakaan asioista. Kokoomuksella on vain egoismi.

Käyttäjän JoseptRanz kuva
Josept Ranz

Noin tonni elikka 700€ + asumistuki on liian suuri perustuloksi. Perustulon pitäisi olla sellainen raha jolla tulee juuri ja juuri toimeen. Opintotuella tulee juuri ja juuri toimeen!

Oma ehdotukseni perustueksi on 500 euroa jokaiselle yli 18-vuotiaalle/opiskelijalle.

Perustulo - vuokra - ruoka = käteen jää
500€ - 200-350€ - 100€ = 50-200€ Ihminen tietty tarvitsee enemmän rahaa, mutta sen voi hankkia sitten työnteolla.

Lisäksi perustulon saadakseen pitäisi vierailla kerran kuukaudessa jonkun virkailijan luona. Se virkailija voisi olla vaikka joku kunnantyöntekijä. Nimimerkillä puoli vuotta Aasiassa matkanneena pelkän työmarkkinatuen voimin.

Vaikutus Suomen budjettiin = verojen nosto progressiivisyyttä vähentäen + byrokratian lakkautuksesta aiheutuneet säästöt + työnteon lisääntyminen + [kelan ja sossun asiakkaiden määrä x 600-800€ - täysi-ikäisten/opiskelijoiden määrä x 500€]

(600-800€ on arvio keskiverto asiakkaalle maksettavasta rahasta)

Loppu tuloksena on se, että kaikki saavat enemmän rahaa kuukaudessa paitsi työttömät ja valtion kassaan tulisi enemmän rahaa, mutta työnverotus nousisi.

Off-topiccia mutta työnverotusta voisi laskea jos valtio omistaisi valtiolle voittoja tuottaviä firmoja, sakot olisi isommat ja vankilan sijaan enemmän pakkotyötä ja yhteiskuntapalvelua.

Toimituksen poiminnat