Saul Schubak

Liittovaltio Suomeen

Meidän on lähdettävä määrätietoisesti kulkemaan kohti liittovaltiota. Liittovaltio tulee muodostaa siten että siihen saadaan mahdollisimman monta osavaltiota, 20-30 olisi sopiva kokoluokka. En tietenkään puhu Euroopan Unionista, en ole mikään eurokomukka, vaan kunnallisen itsehallinnon laajentamisesta. Meidän tulee antaa kuntakentän hajota optimikokoon, vähintään 600 kuntaan.

Viime vuosikymmenet on kuljettu määrätietoisesti täysin päinvastaiseen suuntaan, kuntien velvoitteita on lisätty kiihtyvään tahtiin ja valtaa on keskitetty ministeriöihin. Valitettavasti oma puolueeni kokoomus voittaa tällä erää älyvaipaimman kuntauudistuksen kruunun. Uutta kuntasuunnitelmaa lukiessa on vaikea kuvitella että sen laatijana on toiminut oman puolueeni kuntaministeri Henna Virkkunen. Ennen kuin ruodin kuntauudistusta yhtään enempää ajattelin kertoa anekdootin sen syntyhistoriasta.

Legendan mukaan kuntauudistus on syntynyt viime vaalikaudella puoluetoimistomme kahvipöydässä. Tarina kertoo että Toivo-ajatuspajan nimeltä mainitsematon edustaja on esittänyt puoluetoimiston väelle ajatuksiaan tähän malliin: -”Mä oon ajatellut et kuulostais niinku tosi siistiltä tällainen sadan kunnan malli”. Tähän on sitten kansakoulukujan puolueväki kuorossa säestänyt: -”Wau! Sata kuntaa, kelatkaa hei, sehän on niinku tasaluku. Fantastista!”.

Tällä ohjelmalla on sitten marssittu Bob Helsinki mainostoimiston puheille jossa on keksitty tarttuvat iskulauseet jolla tätä täysin sisällötöntä ideaa on myyty kansalle.

 –yhtenäiset työssäkäyntialueet, -elinvoimaiset kunnat, -kuntarakenne on pelkkä jäänne hevoskärryajalta, - Suomi ei tarvitse yli neljääsataa kunnanjohtajaa jne.

Mainostoimistolla tiedetään että tällainen retoriikka menee läpi kunhan sitä tarpeeksi kauan papukaijamaisesti toistellaan. Sillä ei ole mitään väliä ettei yksikään väitteistä kestä alkeellisintakaan kriittistä tarkastelua.

Mikä sitten kuntien pakkoliitoksissa, velvoitteiden lisäämisessä ja vallan keksittämisessä oikein mättää?

Ensinnäkin Kokoomuksen periaateohjelmassa lukee: ” Laaja kuntalaisten itsehallinto on suomalaisen yhteiskunnan keskeinen kulmakivi. Julkisessa hallinnossa päätöksenteon tulee olla läheisyysperiaatteen mukaisesti mahdollisimman lähellä kuntalaista ja käsiteltävinä olevia asioita.”

Erinomainen periaate jota myös tieteellinen tutkimus tukee. Kaavailtu kuntauudistus ei nimittäin ole mitenkään yhteensovitettavissa edes perustavanlaatuisimpien organisaation teorioiden  kanssa.

Taloustieteen nobelisti Ronald Coase tutki jo 30-luvulla kysymystä miksi yritysten koolla tuntuu olevan yläraja. Hän keksi syyksi nousevat transaktiokustannukset. Coasen teesin voi tiivistää siten että: Yritys kasvaa niin kauan kunnes lisäkasvusta aiheutuvat transaktiokustannukset ylittävät siitä saatavat suuruuden edut.

Tutkitaanpa tätä kunnallistasolla. Ainakin kuntakoon kasvattamisen haitat ovat ilmiselvät. Toisin kuin väitetään, isoon kuntaan tarvitaan enemmän byrokratiaa kuin kahteen pieneen. Tehottomin hallinto löytyy suurimmista kaupungeista. Kuntakoon mukana kasvavat lisäksi valvontakustannukset, paikallistuntemus kärsii, asukkaat eivät enää tunne päättäjiään, uusien toimintatapojen käyttöönotto vaikeutuu… Lista on loputon.

Mitkä ne suuruuden edut sitten ovat kunnallisten palvelujen järjestämisessä?

Kenties koulutuksessa? Ei. Ala- tai yläasteen tai lukion ideaalikoko lienee tavallisimmin jossain 100-400 oppilaan välissä. Omalla ala-asteellani kävi reilu 50 oppilasta. Koulutuspalvelujen tilaamisessa ideaalikoko on luultavasti perhe. Kouluja on helppo vertailla ja jokainen vanhempi luultavasti tekee näin itse.

Olisiko terveydenhuolto? Terveyspalvelujen tilaamiseen ainakin tarvitaan paljon tietoa ja voidaan perustellusti olettaa että yksilöillä ei ole kaikkea tarvittavaa tietoa. Tällaisen asiantuntijapalvelun tuottamiseen tuskin kuitenkaan tarvitaan monikymmentuhantisen asukkaan yhtenäistä kuntaa?

Kaavoitus ja infrastruktuurihankkeet nyt ainakin ovat palveluja joista kannattaa sopia isommalla kuin yksilötasolla. Tässä täytyy olla skaalaetuja. Totta. Tällaiset hankkeet kannattaa toteuttaa niiden kesken joita ne suoraan koskettavat. Näin voidaan siis perustella satojen ja tiiviissä asutuskeskuksissa jopa tuhansien henkilöiden muodostamat kunnat. Virkkunen kuitenkin esittää kunnan minimikooksi 20 000 henkeä. Ehkä tutkimustulokset tukevat Virkkusen päätelmiä?

Eivät tue. Tutkimusten mukaan kuntien ideaalikoko on 5000 - 15 000 asukasta. Huomattavan suuri luku johtuu todennäköisesti siitä että kunnille on viimeisen 20 vuoden aikana sälytetty niin paljon lakia ja säädöstä että näiden totteleminen vaatii jo itsessään massiivisen byrokratian. Jopa 80 % kunnanvaltuustojen työajasta menee joidenkin tutkimusten mukaan valtion säädösten noudattamiseen.

Uskon että hyvään hallintoon päästään sillä että annetaan eri hallintomallien kilpailla keskenään ja annetaan lompakollaan äänestävien asukkaiden pakottaa kunnat ottamaan käyttöön parhaat käytännöt. Taloustieteissä puhutaan hallinnollisesta kilpailusta.

Pelkään että näin ei koskaan kuitenkaan tulla tekemään jollei siihen luoda painetta kansalaisten taholta. Tällainen uudistus kun vähentäisi valtakunnallisten poliitikkojen valtaa. Voi nimittäin olla että legendasta huolimatta nykykehityssuunnalla on sittenkin järkevä päämäärä, ainakin joidenkin tahojen kannalta…

Maamme vasemmistolaisimman kokoomuspoliitikon, ainakin mitä maan sisäisen vallan keskittämiseen tulee, Jan Vapaavuoren entinen erityisavustaja nykyinen kansanedustaja Lasse Männistö linjaakin osuvasti:

”Tällä [uudistuksella] estetään epäterve kilpailu veronmaksajista yhden työssäkäynti- ja palvelualueen sisällä.”

Uudistuksen tarkoituksena onkin siis koko ajan ollut poistaa hallinnollinen kilpailu. Kilpailu on siis epätervettä ja kaikki viisaus asuu keskussuunnittelijalla arkadianmäellä? Varsin epäkokoomuslaista, eikö totta?

Vapaavuoren kohdalla tällaista ajatuskaavaa ei ole vaikea uskoa –mieshän on tullut tunnetuksi lähinnä etelä-Savon maakuntakaavan ja muiden kaupan alan rakennushankkeiden torppaamisesta Helsingistä käsin.Uskon kuitenkin että valtaosa kokoomuslaisista arvostaa kunnallista itsehallintoa ja kokoomuspuolueen perintöä ja periaatteita.

Suomeen pitäisi saada enemmän kuntia eikä vähemmän. Paitsi lisää kilpailua palveluista tarvitsemme myös lisää kilpailua yritysten toimintaympäristöistä. Kunnallispalvelut kuten ideaali lainsäädäntökin ovat asioita jotka selviävät vain kokeilun ja kilpailun tuloksena. Siksi Suomesta tulisikin tehdä liittovaltio vanhoja läänirajoja mukaillen, vähän Sveitsin tapaan.

Nyt on korkea aika panna stoppi keskittämisvimmalle, muuten näemme vallan keskittyvän ensin kuntasosialistien toimesta arkadianmäelle ja seuraavaksi eurokomukoiden toimesta arkadianmäeltä Brysseliin.

Jos Kokoomus haluaa hyvin perustellun, tieteeseen pohjautuvan kuntaohjelman, sellaisen laatimisessa kannattaa konsultoida samaisen Toivo-ajatuspajan kanssa yhteistyössä toiminutta Hallintotieteiden professori Risto Harisaloa. Harisalo kävi luennoimassa järjestämässämme Hyvinvointivaltio 3.0 seminaarissa kuun alussa. Kuvasimme esitelmän ja se löytyy oheisten linkkien takaa youtubesta ja vimeosta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän JormaVesa kuva
Jorma Vesa

Kiitos tervehenkisistä ajatuksista!

Kerrankin sattui tää mun profiilikuva kohdalleen. Liittovaltiohan se on Saksan Liittotasavaltakin. Ja kuntia siellä on väkilukuun nähden enemmän kuin Suomessa!

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Hyvä kirjoitus, Saul!

Toinen asia, mitä kaipaisin, olisi tietyt vapaudet myös lainsäädännössä. Olisi nimittäin suureksi eduksi, jos päihdelainsäädäntö voisi eri kunnissa olla erilainen. Toisissa kunnissa esim. saisi käyttää mietoja huumeita, ja toiset kunnat voisivat olla kokonaan päihteettömiä. Joku kunta saattaisi taas laillistaa kannabiksen ja samalla kieltää alkoholin.

Itse haluaisin varmaan perheen perustettuani elää päihteettömässä kunnassa. Sellainen olisi turvallinen myös lapsille.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Ei ollenkaan huono ajatus Saul.

Vallan keskittyminen hajautuisi. Saisimme ehkä demokraatisemman päätöstenteon?

"Opiskelen neljättä vuotta rahoitusta Hankenilla Helsingissä. Arvojani ovat isänmaa ja vapaus."

Sinulla on hyvät arvot. Sainkin nyt hyvän tilaisuuden kysyä, miten itse suhtaudut vapaaseen kielivalintaan? Ruotsinkielisenä, Hankkenin opiskelijana ja myös koulutuspolitiikasta vastaavana Kokoomusnuorena olet siihen paras vastaamaan.

Kesällähän 2010 Kokoomuksen puoluekokouksessa Katainen torppasi nuorten ehdotuksen pakkoruotsin vaihtamisesta vapaavalintaisempaan ja järkevämpään kielipolitiikkaan. Asia, joka hiertää myös monen tuntemani ihmisen kantapäätä edelleen.

Käyttäjän saul kuva
Saul Schubak

RKP:n pakkoruotsimouhottajat ovat onnistuneet maalaamaan sellaisen kuvan meistä suomenruotsalaisista että kannattaisimme kaikki pakkoruotsia. Näin ei todellakaan ole asia.

Minä en ainakaan määrittele omaa identiteettiäni sen perusteella mitä kieliä joku itäsuomalainen opiskelee peruskoulussa. Pakkoruotsia ei myöskään kannata kukaan suomenruotsalaisista ystävistäni, ja muutenkin aika harva nuori pääkaupunkiseudulla.

Pakkoruotsi on täysin naurettava asia jonka RKP on jostain syystä nostanut tärkeimmäksi uskonkappaleekseen. Lisäksi sitä ilmeisesti kannattaa jotkut käännynnäissuomenruotsalaiset muista puolueista joita ruotsinkieliset säätiöt ilmeisesti rahoittavat. Minä en oikein ymmärrä mitä hyötyä siitä on kenellekään.

Minusta se mitä kieliä ihmisen tulee opiskella on asia josta vanhempien tulisi päättää ja myöhemmin opiskelijan itsensä. Voit olla varma että ehdotamme vapaata kielivalintaa myös seuraavassa puoluekokouksessa. Toivottavasti se silloin noteerataan myös puoluejohdon suunnalta.

Käyttäjän Kansine kuva
Kaisa Kansine

Ihan tasan eikä melkein näin! Loistava kirjoitus, ja kannatan todellakin liittovaltiota - nimeltä Suomi!

t. piiroinen

Pojasta polvi pysyy ja paranoo.:) Onnea ja menestystä!

Heikki Knookala

Erittäin mielenkiintoinen näkökanta....tähän kun luo oman pankin ja oman valuutan niin ollaan aika hyvässä tilanteessa.

Anna-Leena Nieminen

Jaa niinkuin julkinen pankki Talousdemokratian malliin vai?

Mitähän sanoo tähän Saul...

Käyttäjän saul kuva
Saul Schubak

Kilpailevat valuutat olisi kyllä ehdottoman hyvä juttu siten kun Hayek on ehdottanut. Mitä taas tulee talousdemokratiaan niin se on niin hörhö ajatus että en jaksa kommentoida sitä ollenkaan.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Veikkaanpa, että et kommentoi talousdemokratiaa, koska et osaisi argumentoida tarpeeksi kärkkäästi sitä vastaan. Et ole ehkä kertaakaan joutunut kunnolla vääntämään asiasta.

Nimim.: En ole kertaakaan tällä foorumilla hävinnyt puolustaessani talousdemokratiaa verrattuna keskuspankki-fiatiin (tosin vastapuolikaan ei ole myöntänyt tappiotaan). Luovun koko ajatuksesta, jos joku meikäläisen siitä ulos vakuuttaa ja kiitän sitä henkilöä.

Anna-Leena Nieminen

Pekka, tiedän kyllä että en ole täydellinen, mutta oletko sinä tietoinen että väittely ja pakkomielle ovat eri asioita...

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Pekka, tiedän kyllä että en ole täydellinen, mutta oletko sinä tietoinen että väittely ja pakkomielle ovat eri asioita...

Ei voi muuta todeta kuin että nyt osui kyllä omaan nilkkaasi.

Kysytäänpä näin päin: Oletko valmis muuttamaan mielipiteitäsi taloudesta ja yhteiskunnasta, jos sinulle isketään tarpeeksi kovat kriteerit tiskiin? Jos joku puoltaa vaikka marxismia niin ylivoimaisesti, ettei vasta-argumenteistasi ole mihinkään, niin eikö tällöin olekin syytä vaihtaa mielipidettä, kun osuu kovemmat perustelut kohdalle?

Minä voin myöntää olevani väärässä aivan kaikessa, mihin uskon tällä hetkellä. Uskoni muuttamisen edellytyksenä on se, että lyödään niin kovat perusteet pöytään, että ei jää muuta vaihtoehtoa kuin muuttaa mielipidettä. Onko sinusta sanomaan tämän saman? Voitko myöntää, että on mahdollista, että lähes kaikki, mihin uskot taloudessa ja yhteiskunnassa, voi olla epätarkkaa tai kokonaan väärin?

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Anna-Lenna:

Lisäksi olen kapitalisti.

Suomen valtio on yksityinen organisaatio maaherruustoimialalla. Maaherruuteen kuuluu oikeus määrätä laeista omalla maalla. Lait ovat yksipuolisia määräyksiä. Suomen valtion omistavat Suomen kansalaiset.

Ken on aito kapitalisti, uskoo myös omistuksen ehdottomuuteen. Omistaminen on omistajan yksipuolinen suhde omistettavaan. Mikäli yksilö alistuu valtion laeille ja verotukselle, ei hän kyseisellä maaperällä omista mitään muuta kuin itsensä, ellei sitten valtaa sitä itselleen. Suomessa vain valtio omistaa maata ja iartaimistoa, yksityiset henkilöt ja yritykset ainoastaan hallinnoivat niitä.

Jos haluat yksityisomaisuutta itsellesi, hanki itsellesi maata, joka ei kuulu millekään valtiolle.

Käyttäjän Jukkaakula kuva
Jukka Aakula

Taloustieteen Nobelisti Elinor Ostrom on tutkinut asiaa aika paljon - yli 60 vuotta. Transaktiokustannukset eivät ole ainoa näkökulma.

Kunnallinen toiminta on julkishyödykkeen tuottamista ja julkishyödykkeen tuottamiseen liittyy aina jonkinasteinen "vangin dilemma". Rationaalisen toimijan ei uusklassisen taloustieteen perusteella kuuluisi koskaan kontribuoida julkishyödykkeen tuottamiseen.

Se että julkishyödykkeen tuottaminen kuitenkin oikeassa elämässä usein onnistuu perustuu Ostromin mukaan monenlaiseen kulttuurisen evoluution myös syntyneeseen "tauhkaan". Luottamukseen. Vertaisvalvontaan. Perinteeseen. Instituutioihin. Etnisiin seikkoihin. Siihen, että julkishyödykkeen käyttö on rajoitettu tiettyyn porukkaan (kuntalaiset, kalastusosuuskunta, tieosuuskunta, ...). Itsehallintoon.

"Ostrom identifies eight "design principles" of stable local common pool resource management:Clearly defined boundaries (effective exclusion of external unentitled parties);Rules regarding the appropriation and provision of common resources are adapted to local conditions;
Collective-choice arrangements allow most resource appropriators to participate in the decision-making process;Effective monitoring by monitors who are part of or accountable to the appropriators;
There is a scale of graduated sanctions for resource appropriators who violate community rules;Mechanisms of conflict resolution are cheap and of easy access;The self-determination of the community is recognized by higher-level authorities;In the case of larger common-pool resources: organization in the form of multiple layers of nested enterprises, with small local CPRs at the base level."

Harvoin sellainen logiikka, että suuri on aina tehokkaampaa, pätee. Tai että kaikki voidaan käskyttöö ylhäältä alaspäin.

http://en.wikipedia.org/wiki/Elinor_Ostrom

Käyttäjän saul kuva
Saul Schubak

Kiitos linkistä. Blogiformaatin takia tuli käsiteltyä teoriaa aika pintapuolisesti. On useitakin teorioita jotka olisivat tukeneet argumenttia.

Ostrom on todella mielenkiintoinen taloustieteilijä. En ole tutustunut kuin pintapuolisesti mutta kaikki hänen havaintonsa tuntuvat aika itsestäänselviltä heti kun ne on lukenut vaikkei ole aikaisemmin tullut ajatelleeksi asioita samalta kantilta. Täytyy ehdottomasti perehtyä syvemmin hänen teksteihinsä.

Käyttäjän Jukkaakula kuva
Jukka Aakula

Suosittelen tätä: http://www.amazon.com/gp/product/0521405998/ref=as...

Kirja ei ole pelkkää teoriaa vaan kertoo monenlaisista erilaisista "talkoista" ympäri maailmaa. Kirja on oikeastaan samallalailla mielenkiintoinen kuin jonkun Margaret Meadin tms. vanhan antropologin etnografiat. Mielenkiintoisin on ehkä kuvaus siitä miten Andalusiassa ja Kataloniassa kastelujärjestelmiä on ylläpidetty islamilaisesta ajasta tähän päivään itsehallinnollisesti.

Käyttäjän Jukkaakula kuva
Jukka Aakula

Suosittelen tätä: http://www.amazon.com/gp/product/0521405998/ref=as...

Kirja ei ole pelkkää teoriaa vaan kertoo monenlaisista erilaisista "talkoista" ympäri maailmaa. Kirja on oikeastaan samallalailla mielenkiintoinen kuin jonkun Margaret Meadin tms. vanhan antropologin etnografiat. Mielenkiintoisin on ehkä kuvaus siitä miten Andalusiassa ja Kataloniassa kastelujärjestelmiä on ylläpidetty islamilaisesta ajasta tähän päivään itsehallinnollisesti.

Käyttäjän Jukkaakula kuva
Jukka Aakula

Ja kiitos hyvästä kirjoituksesta.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Lämmin kiitos vastauksestasi Saul! Se antaa minulle uutta toivoa, että edes tulevat sukupolvet voivat valita itse tärkeimmäksi katsomansa vieraan kielen.
Tämä sukupolvihan on jo menetetty kahden pienen marginaalikielen loukkuun.

On onni koko Suomelle, että on Sinun kaltaisiasi nuoria mukana politiikassa, jotka pystyvät katsomaan viisaasti eteenpäin, mitkä asiat ja kielet ovat koko Suomelle tärkeitä.

"Voit olla varma että ehdotamme vapaata kielivalintaa myös seuraavassa puoluekokouksessa. Toivottavasti se silloin noteerataan myös puoluejohdon suunnalta."

Olen näistä sanoistasi enemmän kuin iloinen. Pelastit enemmän kuin yhden päiväni:) :)

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Hyvä kirjoitus. Kuntaliitosten autuutta pusketaan meille nykyään niin tarmokkaasti, että yksikin tällainen, myös nykyistä pienempien kuntien mahdollisuutta pohtiva kirjoitus, on todella virkistävä.

Kuntien välisen kilpailun lopettaminen on tosiaan outo mielipide kokoomukselle. Miksi siirtyisimme vapaista kunnista suuriin kolhooseihin? Eikö kokoomuksen pitänyt kunnioittaa yksilöitä ja heidän vapauttaan järjestää omat asiansa haluamallaan tavalla?

Koko yhteiskunnan toimivuudelle on myös tärkeää, että ihmiset kokevat päätöksentekokoneiston omakseen ja luottavat siihen. Pakoliitokset tai puolipakkoliitokset eivät tilannetta paranna. Taloudellisia etujakaan liitokset eivät tuo. Eikä tarve kontrolloida suurkaupunkien naapurikuntien asioita ole riittävä peruste. Jos on tarpeen korjailla rahanjakoa kuntien välillä, se sujunee verotuksen ja rahojen jaon keinoin, ei rajoja siirtelemällä.

Yksi ongelma on kai se, että kun pääsee isoihin piireihin, isojen piirien asiat ja keskusjohtoisuus näyttävät muuttuvan entistä tärkeämmiksi. Ehdotan että varot tällaista mielen muutosta sitten, kun sinut valitaan varapuheenjohtajaksi ja myöhemmin kansanedustajaksi. Monella on näköjään näkökulma asioihin muuttunut aina pahastikin.

Käyttäjän saul kuva
Saul Schubak

Tuo on ihan aiheellinen pelko jokaisen poliitikon kohdalla. Kaikki kannustimet ja muilta poliitikoilta tuleva ryhmäpaine kannustaa vallan lisäämiseen, valtion koon kasvattamiseen ja välillä jopa suoranaiseen vilunkipeliin, kuten vaalirahajupakassa. Meikäläisen kohdalla tuo riski ei kuitenkaan ole todellinen ihan sen takia etten ole pyrkimässä eduskuntaan.

Amerikassa ollessani näin sikäläisen nettisivuston joka piti kirjaa poliitikkojen takinkäännöistä ja valehteluista. Vastaavanlainen voisi olla hyvä meillekin.

Käyttäjän elina kuva
Elina Moustgaard

Harvinaisen järkevä kirjoitus Saul!

"Nyt on korkea aika panna stoppi keskittämisvimmalle, muuten näemme vallan keskittyvän ensin kuntasosialistien toimesta arkadianmäelle ja seuraavaksi eurokomukoiden toimesta arkadianmäeltä Brysseliin."

Koko teksti oli silkkaa tervettä maalaisjärkeä, jopa tieteellä höystettyä ja lennokkaasti kirjoitettua. Ja ylläoleva lause kruunaa koko homman. Täysin samaa mieltä.

Te nuoret kokoomuslaiset (ne, joiden ajatuksiin olen tutustunut) olette aivan eri planeetalta kuin puoluejohtonne. Voi kunpa saisitte vallankumouksen puolueessanne aikaiseksi, harmi että tämä nykyinen johtonne on turhan nuorta eläköitymään. Toivon kuitenkin menestystä Sinulle ja muille kokoomusnuorille, pitäkää Suomen lippu korkealla!

Käyttäjän saul kuva
Saul Schubak

Kiitos, sanasi lämmittävät suuresti.

Kyllä me muutoksen vielä saamme aikaan kunhan tarpeeksi kovasti teemme töitä sen eteen.

Toimituksen poiminnat