*

Saul Schubak

Perustulossa unohtuu ihminen

Keskustelin vasemmistonuorten puheenjohtajan Li Anderssonin kanssa viime tiistaina Ajankohtaisessa kakkosessa perustulon ongelmista. Lähetysaika ei valitettavasti sallinut hirveän syvällistä keskustelua nykymallin ongelmista, joten ajattelin jatkaa aiheesta täällä blogissa.

Perustuloa voi vastustaa sekä utilitaristisin että ideologisin perustein. Liberaalista näkökulmasta on vaikea ymmärtää miksi pelkkä olemassaolo antaisi kellekään oikeutuksen ryöstää kanssaihmisiään. Tällainen argumentointi ei kuitenkaan tehoa vasemmistolaisiin sillä heidän ideologiansa pohjautuu siihen että kaikki ryöstäminen on ihan ok, kunhan varkaana toimii valtio. Tämän takia on parempi keskittyä kritisoimaan sosiaaliturvan käytännön ongelmia. Näiden ratkaisemiseksi tulisi ymmärtää mistä nykymallin ongelmat juontuvat.

Suomen sosiaaliturvan kantavana ajatuksena on tarveharkintaisuus, ja se on  mielestäni myös loistava periaate. Rahaa saa vain jos sitä tarvitsee. Ongelma tulee siitä että väärinkäytösten valvominen nykymallissa tulee erittäin kalliiksi ja rahanhakijan näkökulmasta on vaivalloista vastata virannomaisen valvonnantarpeeseen täyttämällä papereita ja ravaamalla virastoissa. Perustulon kannattajien ratkaisu ongelmaan on varsin outo. He esittävät sosiaaliturvan väärinkäytön institutionalisoimista. Kun kaikki nostavat sosiaaliturvaa, enimmäkseen turhaan, vasemmisto toivoo ettei sitä enää nähdä ongelmana. Sosiaaliturvan väärinkäytön ongelmat siis halutaan ratkaista paisuttamalla ongelma koko kansan kattavaksi ja tekemällä väärinkäytöstä automaattista.

Yksittäisen veronmaksajan näkökulmasta tulonsiirroista aiheutuvat ongelmat pahenevat entisestään. Perustulo nostaa marginaaliveroa, eli sitä osaa palkasta jonka joudut maksamaan tekemästäsi lisätyötunnista. Ihmisten on vaikea hahmottaa tätä konseptia, joten koetan esimerkin avulla vääntää asian rautalangasta: Sanna siivooja tienaa 1600 euroa kuussa. Hän maksaa 10 % veroa ja tienaa siten 1440 euroa kuussa. Tämä on 9 euroa tunnilta. Kun perustulo seuravana päivänä saatetaan voimaan pomppaa sannan veroaste mallista riipuen jopa 50 %:iin. Siis tienesti jää 5 euroon tunnilta. Lienee selvä ettei Sanna viitsi tehdä samoja tuntimääriä, puhumattakaan siitä että jäisi ylitöihin.

Te vihervasemmistolaiset jotka ette vieläkään ymmärtäneet, älkää huolehtiko, marginaaliveron käsite kyllä selviää kun menette joskus töihin.

Nykyjärjestelmässä ongelmana on, kuten sanottu, väärinkäyttö. Se juontaa juurensa siihen mitä taloustieteissä kutsutaan informaatio-asymmetriaksi. Viranomaisen on vaikea selvittää onko avunhakija todellisessa tarpeessa ja millainen apu on parhainta tietyn asiakkaan kannalta. Tämän informaatio-ongelman lieventämiseksi paras keino olisi sosiaaliturvan hajauttaminen alemmalle hallinnon tasolle. Esimerkki havainnollistaa mitä tarkoitan:

Kun Rane rappioalkoholisti menee sossuun hakemaan apua, sosiaaliviranomainen kyllä tietäisi miten tätä parhaiten auttaa, onhan Rane todennäköisesti viranomaisen vanha tuttu. Asiantunteva viranomainen saattaisi tietää että Ranelle kannattaa kustantaa suoraan asunto ja ruokaa, rahan antamisen sijaan. Tällöin mies joutuisi välillä käymään pätkätöissä kerätäkseen rahat lempiharrastukseensa viinanjuontiin. Tämä auttaisi häntä pääsemään elämästä uudelleen kiinni ja muiden avusta eroon. Erilaisilla esimerkkitapauksilla on erilaiset tarpeet ja heidän auttamisekseen tarvitaan erilaiset yksilölliset ratkaisut.

Ongelma on siinä, ettei viranomainen voi tehdä yksilöllistä tarveharkintaa, vaan hänen on seurattava orjallisesti säädöksiä. Säädökset taas tehdään ministeriössä, joissa ei ole Ranen tuttuja töissä. Niin korkealla tasolla ei voida tehdä yksilöllisiä ratkaisuja ja tunnistaa yksilöllistä avuntarvetta, vaan säädökset on tehtävä tilastojen ja keskivertojen perusteella. Tällöin luodaan parhaimmillaankin järjestelmiä, jotka eivät sovellu kunnolla kenellekään mutta toimivat sentään jollain tasolla jokaiselle.

Tarveharkinnan valvonta siten että se on samalla tehokasta, ei passivoivaa, eikä liian kallista on aivan liian vaikea asia jätettäväksi poliitikkojen keskussuunnittelun käsiin. Tehokkaat ratkaisut ovat aika ja paikkasidonnaisia ja parhaat käytännöt löytyvät vain yrityksen ja erehdyksen kautta. Tästä syystä sosiaaliturvan ongelmia ei kannata lähteä ratkaisemaan kaiken kattavalla, ylhäältä määrätyllä ohjelmalla, vaan toimivat mallit löytyvät ainoastaan erilaisia ratkaisuja kokeilemalla. Kilpailun kautta parhaat käytännöt jäävät voimaan. On siis täysin turha filosofoida miltä näyttäisi täydellinen sosiaaliturvajärjestelmä ja yrittää suunnitella sellaista ministeriössä tai perustulokomiteassa. Tähdellistä on luoda sellainen malli, joka luo edellytykset kilpailulle ja markkinaratkaisuille. Sama periaate pätee myös kaikkiin muihin rakenteellisiin ratkaisuihin joita eduskunnassa suunnitellaan, kuten kuntauudistukseen.

Uskon vakaasti, että sekä asiakkaan että maksajan kannalta paras järjestelmä on sellainen, jossa valtiolla ei ole mitään roolia. Olennaista kuitenkin on että sosiaaliturvan järjestämiseen saadaan lisää kilpailua ja lisää paikallista asiantuntemusta. Ensimmäinen askel joka jo toisi huomattavan parannuksen nykyiseen olisi hajauttaa vastuu sosiaaliturvasta kunnille ja antaa niille mahdollisuus kokeilla erilaisia malleja nykyistä vapaammin. Parhaat ratkaisut eivät synny ministeriön komiteoissa, ne syntyvät lähellä avuntarvitsijaa.

Karsastan vasemmistolaista yltiömaterialistista ajatusta apua tarvitsevasta ihmisestä pelkkänä työttömyystilaston numerona ja edustamansa ryhmän keskiarvona. Minä haluaisin elää yhteiskunnassa, jossa kaikkea välittämistä ja auttamista ei ole ulkoistettu kasvottomalle byrokratialle, yhteiskunnassa jossa voimme auttaa lähimmäisiämme ja kanssaihmisiämme.  Tämän avun tulee olla räätälöityä kunkin ihmisen yksilölliset tarpeet huomioon ottaen ja oikeaan tarpeeseen eikä minään massiivisena tulonsiirtokoneistona kuten perustulona. Eihän unohdeta ihmistä.

 

Alla vielä ajankohtaisen kakkosen lähetys jossa esiinnyin Li Anderssonin kanssa: http://areena.yle.fi/video/1334085579371

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (36 kommenttia)

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

Niinhän se on, antaakko miehelle kalaa vaiko ostaakko hänelle onki?

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Parasta olisi kertoa hänelle, miten tehdään onki tai vaikka kalaverkko.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Minulle on kyllä hankala ottaa kantaa perustuloon. Schubakin artikkelin pointit ovat kyllä valideja, mutta toisaalta minua viehättää suuresti perustulon tasa-arvoisuus. Kun tarveharkinta poistuisi, loppuisivat myös sitkeästi elävät huhut maahanmuuttajien sossusta saamista jättisummista tai siitä, miten sossu kustantaa Rane Rappioalkoholistille viinat, vaatteet, nettiyhteyden ja sanomalehden kotiin kannettuna. (Viimeksi mainittu kuuluu muuten presidentti Halosen mukaan perusihmisoikeuksiin.)

Vapaaehtoisuus olisi tietysti ilman muuta paras malli, mutta joudun olemaan samaa mieltä Li Anderssonin kanssa siitä, että siihen ei ainakaan meidän elinaikanamme vielä päästä. Käytännön vaihtoehtoina on siis joko nykyjärjestelmä tai perustulo ja huomio tulee keskittää näiden kahden vertailuun. Siinä perustulo pärjää mielestäni vähintään kohtuullisesti, jos nyt selkeää voittajaa ei noista kahdesta huonosta erotukaan.

Perustulossa oleellisin kysymys on varmaankin sen taso. Sehän määrää suoraan, paljonko sen Sanna Siivoojan veroprosentti nousisi. Se vaikuttanee myös siihen, viitsiikö Pirjo Pitkäaikaistyötön aktivoitua työnhaussa vai onko vain tyytyväinen, että saa saman verran kuin ennenkin, muttei tarvitse täytellä Kelan lomakkeita joka kuukausi. Jos perustulon taso olisi "riittävän" alhainen, niin Schubakin esittelemät ongelmat pienenisivät oleellisesti, mutta järjestelmän hyvät puolet, tasa-arvoisuus ja työntekoon kannustaminen säilyisivät.

Toinen tärkeä kysymys on tietysti se, säilytetäänkö perustulon lisäksi muita tukia. En ole oikein koskaan ymmärtänyt, että miksi perustulon päälle haluttaisiin vielä niitä "tilkkutäkkitukia". Eikö niiden säilyttäminen vesittäisi koko perustulon idean?

Ilkka Järvelä

Vastustan perustuloa mutta hieman eri syistä kuin blogikirjoittaja. Kirjoituksessa perustulo nähdään haittana Sanna Siivoojalle mutta kyllä se minusta olisi hälle etu. Jos otettaisiin käyttöön perustulo, Sanna Siivoojan ja työttömän tuloero kasvaisi Sannan palkan verran ja sitä ei korjata minkäänlaisen verotuksen avulla (muiden tulonsiirtojen ehkä kuten Jani Korhonen tuossa huomioi mutta niistä blogikirjoituksessa ei edes ole puhe ja sivuutan sen seikan). Nykyisin työttömän ja etenkin matalapalkka-työläisen tuloero on varmaan aika pieni mutta nähdäkseni se on välttämättömyys jos halutaan pitää voimassa se että kaikilla ihmisillä pitää olla oikeus pysyä hengissä. Siihen vaaditaan rahaa.

Sinällään ei ole huono asia jos palkansaajan ja työttömän tuloero kasvaisi siitä näkökulmasta katsoen että työnteolla on aina kannustava vaikutus. Mutten usko että meillä on sellaiseen varaa kun tietty tulotaso halutaan taata kaikille. Nykysysteemin ongelma ovat tuloloukut mutta niin kauan kun ei keksitä miten niistä päästään eroon (perustulossa päästäisiin mutta hinta on liian kova) ne pitänee hyväksyä hyvinvointivaltion hintana. Jos työtön saa pätkätyötä josta saisi vaikka 100€ palkkaa, samalla hänen päivärahaansa leikataan lähes sama määrä ja kaiken tuon selvittäminen viranomaisille on aika kova vaiva. Tuloloukkujen toinen suuri ongelma on se että työttömällä on todella suuri kiusaus tehdä tuo osa-aikatyö pimeänä, jos se suinkin on mahdollista.

Käyttäjän mhyrylainen kuva
Matti Hyryläinen

"Minä haluaisin elää yhteiskunnassa, jossa kaikkea välittämistä ja auttamista ei ole ulkoistettu kasvottomalle byrokratialle, yhteiskunnassa jossa voimme auttaa lähimmäisiämme ja kanssaihmisiämme. Tämän avun tulee olla räätälöityä kunkin ihmisen yksilölliset tarpeet huomioon ottaen ja oikeaan tarpeeseen eikä minään massiivisena tulonsiirtokoneistona kuten perustulona. Eihän unohdeta ihmistä."

No mutta tällainen markkinoiden "ihannesysteemi" meillä jo oli 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Kunta luovutti huutokaupanomaisessa tilaisuudessa elatusta vailla olleen lapsen, vanhuksen tai vammaisen ylläpidon siitä vähiten korvausta vaatineen talon huoleksi.

Jostain syystä tästä on luovuttu. Sinun, Saul, mieleesi ei juolahda miksi?

Siksi toiseksi, kannattamasi tarveharkintaisuus on luonteeltaan sosialistista, sillä tällöin tarve on aina ylhäältä arvioitua, ei sen saajan itse arvioimaa. Parhaiten avun saaja voi itse päättää tarpeistaan silloin, kun hän saa tarveharkinnattoman perustulon. Tämä on myös se syy, miksi perustulon voimakkain vastustus tulee ammattiyhdistysliikkeen ja demarien puolelta.

Käyttäjän saul kuva
Saul Schubak

Yksityinen sosiaaliturva on yksityistä, sosialistinen sosialistista. Molempia yleensä maksetaan tarpeen mukaan. Samanlaista tervettä kilpialua sosiaaliturvan järjestämiseen saadaan myös hajauttamalla sen järjestämistä enemmän kunnille. Omassa kunnassanne voitte sitten kokeilla vaikka perustuloa.

Käyttäjän mhyrylainen kuva
Matti Hyryläinen

"Yksityinen sosiaaliturva on yksityistä, sosialistinen sosialistista."

Pitävä perustelu! Kenties kuitenkin vähän mitäänsanomaton.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Idea perustulosta ei ole oikeistolainen tai vasemmistolainen. Tämä ero syntyy vasta siinä vaiheessa kun perustulon määrästä ja rahoituksesta päätetään.

Käyttäjän mhyrylainen kuva
Matti Hyryläinen

Perustulo ei tosiaan ole sen enempää oikeistolainen kuin vasemmistolainenkaan ajatus, sen määrästä riippumatta.

Oikeistolaisuushan on sitä, että toimeentulo saadaan ansion mukaan tai yksityisten lahjoitusten pohjalta. Yhteiskunnan antamat tuet eivät siten perustulonakaan voi olla oikeistolaisia. Vasemmistolaisen ideologian mukaan toimeentulo annetaan ylhäältä määritellyn tarpeen mukaan, mikä sekään ei toteudu perustulossa.

Luonteeltaan perustulo vastaa lähinnä perintöä, jota sitäkään ei makseta sen enempää ansion kuin tarpeen mukaan. Parempi nimitys perustulolle olisikin kansalaisperintö. Se selittäisi osaltaan myös sen tarvetta. Me kaikki rakennamme hyvinvointimme pitkälti aikaisempien sukupolvien työlle, tiedoille, taidoille, infralle. Nyt toiset pääsevät nauttimaan näistä hedelmistä syntymäsattumuksesta johtuen paljon muita enemmän. Kansalaisperintö voidaan nähdä tämän eron tasaajana. Syy siihen, että tasausta yleensä tarvitaan, johtuu taas siitä, että yhteisön eriarvoisuuden kasvu voimistaa sosiaalisia ristiriitoja ja hajoittaa keskinäistä luottamusta, minkä säilyminen on myös taloudellisen menestyksen ehto.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Mielenkiintoinen ajatus. Perintövertaus sopisi kuitenkin paremmin, jos perustulo maksettaisiin aiempien vuosien ylijäämästä, eikä alati enemmän velkaantuvan valtion lainanotolla.

Perustulo ei ole myöskään tuloerojen tasauskeino, sitä kun saavat niin rikkaat kuin köyhätkin. Se "väline" jolla tuloeroja tasataan on edelleen veronkeruu.

Käyttäjän saul kuva
Saul Schubak

Voidaan perustellusti olla montaa mieltä siitä, onko perustulo hyvä vai huono asia, muttei ole epäilystäkään siitä etteikö se olisi läpeensä vasemmistolainen ajatus. Mallihan perustuu verotukseen ja tulonsiirtoihin jotka toteutetaan keskusjohtoisesti. Se on niin vasemmistolainen kuin malli voi olla.

Käyttäjän mhyrylainen kuva
Matti Hyryläinen

Näin on, jos kaikkea verotusta, myös sitä, jolla ylläpidetään parlamenttia, oikeuslaitosta ja poliisitointa ja opetetaan rahoitusta korkeakouluissa, pidetään läpeensä vasemmistolaisena ajatuksena.

Tällainen ajatus ei kuitenkaan johda asiakokonaisuuden ymmärtämiseen.

Poliittinen vasemmistolaisuus eli valtiovallan suorittama säätely, on sitä vasemmistolaisempaa mitä ohjailevampaa se on eli mitä voimakkaammin ohjailulla pyritään siihen, että ohjailun valta edelleen kasvaa. Näinhän asianlaita oli esim. Neuvostoliitossa. Mitä vähemmän valtiovallan ohjailun tarkoituksena on ohjailun kasvattaminen, sitä vähemmän vasemmistolaista se on.

Jos siis katsotaan, että heikoimmat tarvitsevat jonkinlaista yhteisesti kustannettua taloudellista tukea, niin perustulo on vähiten vasemmistolainen, koska se on vähiten ohjaileva.

Käyttäjän Verraton kuva
Kalle Salava

Toisaalta perustulo ei sisällä myöskään nykymalliin verrattavaa määrää keskusjohtoista tarveharkintaa ja byrokratiaa.

Sivuutit muuten nykymallin ongelmista keskeisimmät eli kannustinloukut alhaisilla tulotasoilla. Ne ovat omiaan vahvistamaan syrjäytymiskehitystä ja toimettomuuden kulttuuria.

Minusta nykyjärjestelmä, ja siinä esiinnostamasi käyttötavat, on laadittu yhteiskunnan näkökulmasta ja ihminen unohtaen. Ihmisen näkökulmasta kannustimien pitäisi olla todellisia ja johtaa produktiiviseen toimintaan tukien kanssa kikkailun sijaan. Nyt ihmisten toivotaan tekevän yhteiskunnan näkökulmasta oikein, vaikka se ei näyttäydy ihmisten näkökulmasta fiksuna. Lopputuloksena on, että Viljamit optimoivat oman asemansa systeemin puitteissa ja yhä lisääntyvässä määrin ymmärtävät olla häpeämättä sitä.

Oikeistolaisena en myöskään ymmärrä näkemystästi pätkätöihin. Ne ovat osittain todellisesta tarpeesta ja osittain työlainsäädännöstä johtuen todellisuutta, jonka kanssa sosiaaliturvajärjestelmän pitäisi sopia yhteen. Kannustinloukut myös tällä saralla ovat nykymallin ongelmia.

Sosiaaliturvan pitäisi vastata todellisiin tarpeisiin, ei kuvitellun ihanneyhteiskunnan tarpeisiin.

Käyttäjän vasemmisto kuva
Dan Koivulaakso

Otit väittelyssä pataan pahasti ja nyt ohjelmaika ei sallinut syvällistä keskustelua, voi lol. Argumentaatiosi olisi huomattavasti uskottavampaa jos edes perusfaktat olisivat kohdillaan.

Laskelmasi olisi vähän uskottvampi jos se perustuisi todellisille palkoille (ja niihin liittyviin maksuihin) sekä veroille, ja etenkin jos laskisit kuukausipalkan oikein määrittelemälläsi tuntipalkalla.

Mitä tulee "väärinkäyttöön", josta lässytät sossu-esimerkin kautta, tiedät varmasti, että toimeentulotukea haetaan merkittävästi vähemmän kuin mihin ihmisillä olisi oikeus.

Mutta eipä siinä ole mitään uutta, että laitaoikealta tulee lähinnä löysiä heittoa eikä vakavaa yhteiskuntakritiikkiä.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Ei minusta ainakaan Schubak ottanut tuossa väittelyssä pataan lainkaan. Li Anderssonhan myönsi itsekin, ettei hänellä ole tarkkoja laskelmia perustulon kustannuksista, joten sillä pohjalla on aika heikkoa yrittää antaa pataan kenellekään. Ei tosin myöskään Schubak saavuttanut selkeää voittoa, vaan Andersson ja Schubak lähinnä puhuivat aivan eri asioista.

Ainoa, joka esitti selkeitä lukuja ja laskelmia oli Schubak. 750 eur/kk jokaiselle kansalaiselle kustantaisi 50 miljardia eli noin valtion budjetin verran vuodessa. Schubak kysyi, miten tämä summa kustannetaan, ja siihen kysymykseen Andersson ei vastannut. Hän yritti selittää jotain, että lapset ja eläkeläiset pitää jättää laskelmien ulkopuolelle, mutta tarkat numerot puuttuivat, joten vastauksen laatua on mahdotonta arvioida, ja ainakaan se ei ollut "pataan antamista", se on varma. Itse en ainakaan ymmärrä, miksi eläkeläiset voisi jättää laskelmien ulkopuolelle. Eläkehän on työssäoloaikana ansaittua tuloa. Eikö eläkeläisille muka maksettaisi perustuloa? Andersson ei ainakaan niin sanonut.

Käyttäjän Kansojenherra kuva
Tuukka Kuru

Jani Jani Jani.

Dan on kommunisti, miksi turhaan edes yrität?

Tosin Saulin kanssa en jaa näkemystä perustulosta, mutta sen tarkempi selvittäminen vaatisi itsenäisen kirjoituksen.

Se tulee vielä.

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto

Hei, kaipasit tarkkoja lukuja. Vihreät ovat mm. tehneet tarkat laskelmat KELA:n mikrosimulaatiomallinnuksella vuonna 2007. Siitä voi katsoa, miten verotus ja tulonsiirrot käytännössä menisivät. Perustulon suuruus olisi n. 440€/kk (nykypäivään suhteutettuna n. reilu 500€), jonka päälle tulisi asumislisä. Vihreiden malli on myös kustannusneutraali, mikä tarkoittaa, että se ei tulisi maksamaan senttiäkään nykysysteemiä enempää. Suurin osa rahasta tulisi suoraan nykysysteemin rakennemuutoksista. Loput verotettaisiin pois rikkailta. Pieni- ja keskituloisten käytettävissä olevat tulot paranisivat tai eivät muuttuisi lainkaan.

http://www.vihreat.fi/perustulo/malli/yksityiskohdat

Vasemmistoliiton malli, n. tonni kuussa käteen (vrt. "massit massoille"-kampanja), on toki hieman eri asia, ja odottelisinkin vasemmistoliitolta jotain konkreettisia ehdotuksia ja taloudellisia malleja tämän rahoittamiseksi.

Perustulo on sekä taloudellisesti että moraalisesti hyvin perusteltu malli, ja usein sen vastustajat pohjaavat argumenttinsa puutteellisiin tietoihin tai väärintulkintoihin. Toki mahdollisia ongelmiakin löytyy, ja näistä kannattaa keskustella, mutta Schubakin teksti, kuten Pelkosenkin teksti aikaisemmin, mielestäni vastustaa perustuloa juuri niillä argumenteilla, joiden takia heidän(kin) kannattaisi puolustaa perustuloa: se kannustaa työntekoon eikä laiskuuteen, se poistaa byrokratiaa, se on tasa-arvoinen kaikkia kohtaan, ja sen avulla ihmiset eivät joudu taistelemaan epäinhimillisen koneiston rattaissa vaan saavat apua, vaikka olisivatkin liian huonokuntoisia sitä pyytämään. Absurdin paperisodan loppuminen, kannustavuuden lisääntyminen ja perustoimeentulon varma toteutuminen olisivat mielestäni kolme perustulon suurinta plussaa.

Käyttäjän praatika kuva
Panu Raatikainen

Schubakin omat "kivat" laskelmat olivat lähinnä noloja - joko täydellistä tietämättömyyttä tai häpeämätöntä sumutusta.

Perusstulo katettaisiin suurelta osin jo olemassaolevia tukia yhdistelemällä, eikä sen kuluja voi kerta kaikkiaan laskea nykyisten kulujen päälle.

Esim. Vihreiden mallissa (ks. Otto Lehdon postaus alla) kulut olisivat samat kuin nykyisin, Vasemmiston mallissa jonkin verran nykyisten päälle. Nämä ovat tutkijoiden laskemia matemaattisia malleja - ei mitään tuollaista leikkinäpertelyä.

Käyttäjän juhoanttila kuva
Juho Anttila

Aika aggressiivista. Joku voisi vaikka ajatella, että hyökkäyksellä yritetään piilotella oman argumentaation ohkaisuutta.

Käyttäjän saul kuva
Saul Schubak

Laskelmieni tarkoitus ei ollut kuvata nykyistä tuloveroa, vaan havainnollistaa esimerkin kautta mitä tarkoittaa marginaalivero ja miksi sen nousu on haitallista ceteris paribus.

Henkilöön menevien irrallisten heittojen sijasta toivoisin että pystyisit näyttämään missä kohti argumentaationi menee vikaan ja mitkä perusfaktat eivät ole kohdillaan.

Käyttäjän vasemmisto kuva
Dan Koivulaakso

en vaan tiedä, että kukaan olisi esittänyt Schubakin olkinukkeja. Anderssonhan nimenomaan korjasti mitä eri puolueiden todelliset laskelmat kustanaisivat ja teki sen tarkasti. Ja nimenomaan nettona, minkä S tehokkaasti ohitti.

Käyttäjän akv kuva
Alpi Virtanen

Li hyvin harvoin antaa verbaalisesti "pataan" yhtään kelleen. Syynä jo se, että liian usein ideat ratkaisuineen on tasoa "mä haluun ja sä maksat". Vasemmistonuorten massit massoilla kampajan seiskalla alkava kolminumeroinen luku on ylimitoitettu ja jotkut vaatii sen lisänä vielä asumistuen säilyttämistä. Jos asumistuki säilytettäisiin, niin mahdollisuuksien maksimi pyörisi jossain 400 euron haminoilla. Itse ainakin näen, ettei mahdollisella perustulolla ole tarkoituskaan elellä herroiksi, vaan se on tarkoitettu estämään nälkään ja viluun kuoleminen silloin, kun on hieman huonommin työtä tarjolla.

Käyttäjän saul kuva
Saul Schubak

Kannustimiin ei vaikuta nettotulot vaan marginaaliveroaste. Yritin havainnollistaa tätä televisiolähetyksessä Neuvostoliittovertauksella. Perusidea on että jollei lisätyötunti kartuta tuloja tapeeksi verotuksen takia, se jätetään tekemättä.

Lisäksi minua kummastuttaa teidän tapanne laskea ideoidenne kustannuksia. Kaikki mallit ovat ilmaisia jos laskelmista jätetään pois verot joilla ne kustannetaan. Tällä ajattelumallilla ei kuitenkaan kannata hakea kirjanpitäjän paikkaa.

Todellisuus on se, että jos maksetaan 400 euroa kuussa, se täytyy kattaa 400 eurolla veroja. Teidän mallissanne summa taisi olla 750€. Tällöin Lin esittämällä kolmella miljardilla saa kyseisen tuen ainoastaan reilulle kolmellesadalletuhannelle henkilölle. Eikö perustulon ideana kuitenkin ollut että se maksettaisiin kaikille täysikäisille?

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Miten tuo ihanuus sitten rajattaisiin? Ei ole kauheasti järkeä jakaa maan asukkaita kahteen hintaluokkaan passin perusteella.

Käyttäjän jussisalminen kuva
Jussi Salminen

Vihreiden mallissa perustuloa maksettaisiin kuukausittain Suomessa asuville Suomen kansalaisille.

Käyttäjän Kansojenherra kuva
Tuukka Kuru

Näen itse edelleen että omat menot tulisi määrittää tulojensa mukaan. Ei sosiaalituen tarkoitus ole täyttää unelmia tai mahdollistaa ympärivuorokautista pajauttelua hippikommuuneissa.

Tai miksikäs ei, kunhan kenenkään työssäkäyvän ihmisen ei tarvisi maksaa siitä senttiäkään. Tarpeet kun ovat harvoin oikeuksia, ja kaikella on aina hintansa.

Käyttäjän macantti kuva
Antti Lautamäki

"Liberaalista näkökulmasta on vaikea ymmärtää miksi pelkkä olemassaolo antaisi kellekään oikeutuksen ryöstää kanssaihmisiään."

Moniko lapsi saa itse päättää millaiseen perheeseen hän syntyy vai syntyykö ollenkaan? Moniko lapsi saa vaikuttaa itse siihen miten hän kasvaa, millaiset eväät saa elämään, millaista kannustusta vanhemmilta?

Kukaan ei päätä millaiseksi hän kasvaa, hän vaan kasvaa ja sitten aikuisuuden kynnyksellä ruvetaan yhteiskunnassa miettimään, että minkäs mallin kansalainen sieltä onkaan putkahtanut. Jokainen puliukko ja pirihuora on vanhempien, läheisten ja koko ympäröivän yhteiskunnan epäonnistunut projekti. Yhteiskunnan rahallisen tuen tarkoitus on parantaa olosuhteita ja maksimoida onnistuneiden projektien määrä. Me ollaan kaikki loppujen lopuksi vain aikuisia lapsia.

Käyttäjän saul kuva
Saul Schubak

No jos tämä nähdään ongelmana niin se voidaan kyllä helposti ratkaista. Voimme laittaa kaikki lapset synnytyslaitokselta valtiolliseen kasvatuslaitokseen pohjoiskorealaisen mallin mukaan. Minusta tämä ei vaan olisi kovinkaan inhimillistä

Käyttäjän macantti kuva
Antti Lautamäki

Aika notkeesti siirryttiin rahallisesta avusta kasvatuslaitoksiin. Heh

Käyttäjän steffers kuva
Tatu Ahponen

Tällä hetkellä tulojen mukaan soviteltavilla tuilla oleville (esim. asumislisällä, työmarkkinatuella, toimeentulotuella) olevilla käteenjäävien tulojen leikkaantumisen aste (tätä voi kutsua vaikka efektiiviseksi marginaaliveroasteeksi, vaikka termi onkin vähän ongelmallinen) on jo todella korkea, usein yli 100%. Käppyröitä tästä voi tarkastella vaikka täältä: http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?fold...

Tästä huolimatta monet tuilla olevat tekevät kyllä osa-aikaisia töitä tai freelancer-töitä, minä mukaan lukien. Syitä tähän voi itse kukin miettiä.

Käyttäjän tsarbombastic kuva
Leo Sammallahti

Unohdetaan nyt hetkeksi Saulin ja muiden tekemät laskelmat ja käytetään Tampereen yliopistossa Vihreiden perustulomallin Taloustutkimuksen toteuttaman laskelman pohjalta tehtyä perustulolaskuria (http://www.uta.fi/~ilari.kajaste/perustulo/laskuri...).

Laskurin mukaan Saulin esimerkki, 1600 euroa ansaitseva saa käteensä työstä nykymallissa 1275 euroa.
Perustulomallissa sama siivooja saa 1416 euroa.
Jos siis siivoaja saisi päättää, hän rationaalisena egoistisena markkina agenttina varmaankin valitsisi perustulomallin :).

Perustulo nimenomaan kannustaa töihin, sillä pienituloisimpien efektiivinen marginaaliveroaste on usein jopa 90% kun tukien määrä vähentyy työnteon myötä. Juuri tukien vähentyminen työnteon myötä on suurin kannustinloukku.
Vihreiden perustulomallisa hyötyisivät taloudellisesti 70% työntekijöistä, yli puolet yrittäjistä ja 90% opiskelijoista. Häviäjiä olisi rikkain 10%*.
Hieman yli tonnin palkalla elävä ansaitsisi n. 150 euroa enemmän kuin nykymallissa, joten kyllä se ainakin minua - hieman yli tonnin kuukaudessa ansaitsevana työntekijänä - kannustaisi.

*http://tsarbombastic.puheenvuoro.uusisuomi.fi/97624-perustulo-se-oikea-laskelma

Käyttäjän tsarbombastic kuva
Leo Sammallahti

Huomautan vielä miksi tukien leikkaaminen ei paranna työllisyyttä:

I. Työttömyys johtuu siitä että kysyntä ei riitä hyödyntämään koko tuotatantokapasiteettia.
Toisinsanoen on tehtaita ja työntekijöitä, muttei ostajia tuotteille.

II. Kysynnässä taas vallitsee Keynesin psykologinen laki. Toisinsanoen, mitä pienempituloinen olet, sitä suurempi suhteellinen vaikutus tuloillasi on kysyntään.
Tällä tarkoitetaan sitä että jos 100 euroa annetaan kerjäläiselle, hän käyttää siitä suuremman osuuden ja säästää pienemmän osuuden, kun jos sama 100 euroa annetaan miljonäärille.

III. Pienentämällä kaikkein pienituloisimpien tuloista, otetaan rahaa niiltä, ketkä käyttävät rahansa siten, että se työllistää eniten. Tätä kutsutaan ns. kertaisvaikutukseksi (multiplier).
Siksi Moodysin - maailman toisen suuren luottoluokittelijayrityksen - entinen pääekonomisti arvioi että 1 dollarin sijoitus työttömyysturvaan kertautuu 1,6 dollarin tulona kansantalouteen.

IV. Eikö sitten suurituloisimpien tulojen kasvu johda investointien kasvuun? Historiallisesti ja tilastollisesti katsottuna ei. Yhdysvalloissa samaan aikaan kun rikkaiden osuus taloudesta alkoi kasvamaan investointiaste alkoi laskemaan 80-luvulla.

Suosittelen Saulia ja kokoomuslaisia tutustumaan Stiglitzin (nobel palkittu), Krugmanin (nobel palkittu) ja Ha-Joon Changin (opettaa Harvardissa) taloustieteelliseen tuotantoon. Vähemmän fundamnetalistinen näkökulma ja mukavampi kirjoitustyyli kuin Friedmanilla ja Hayekilla.

Käyttäjän tomisandstrom kuva
Tomi Sandström

Saul, kannattaisi varmaan tutustua Milton Friedmanin ajatuksiin perustulosta, ennen kuin alat paukuttamaan siitä, mikä on oikeistolaista ja mikä vasemmistolaista.

Sanoit: "Sanna siivooja tienaa 1600 euroa kuussa. Hän maksaa 10 % veroa ja tienaa siten 1440 euroa kuussa. Tämä on 9 euroa tunnilta. Kun perustulo seuravana päivänä saatetaan voimaan pomppaa sannan veroaste mallista riipuen jopa 50 %:iin. Siis tienesti jää 5 euroon tunnilta. Lienee selvä ettei Sanna viitsi tehdä samoja tuntimääriä, puhumattakaan siitä että jäisi ylitöihin."

Mites se perustulo, joka tulisi tähän päälle? Eli nyt laskit mukaan verovaikutuksen, muttet lainkaan perustulon muodossa tulevaa "veronpalautusta". Kerrassaan vakuuttavaa.

Sanoit myös: "Suomen sosiaaliturvan kantavana ajatuksena on tarveharkintaisuus, ja se on mielestäni myös loistava periaate".

Mielestäni ajatteluasi vaivaa illuusio tarveharkintaisuuden säästöjä luovasta voimasta. Kelalla on toista sataa erilaista tulonsiirtoa, joista saa tuhansia erilaisia kombinaatioita. Tämä taas johtaa siihen, että sosiaaliturvasta hyötyvät eniten ne, jotka sitä osaavat käyttää. Perustulon ymmärtäisi jokainen.

Kuten täällä on jo todettu useampaan otteeseen, voi perustuloa puolustaa erilaisista aatteista kumpuavilla argumenteilla, siksi se sopiikin hyvin erilaisten puolueiden tavoitteeksi, eikä ole leimallisesti vasemmistolaista tai oikeistolaista. Huomionarvoista on, että Ay-liike ja demarit tuntuvat olevan kovimpia vastustajia.

Perustulossa on monta hyvää puolta, eikä koko mallia kannata hylätä vain sen takia, että jonkun toisen esittämä tuen taso ei itseään miellytä. Jos vaikka 400 euron perustulolla korvattaisiin suurin osa nykyisistä tulonsiirroista, ei varmaan oltaisi kovin "vasemmistolaisessa" mallissa. Vai mitä mieltä olet?

Perustulolla voidaan tehdä myös matalamman tuottavuuden töistä jälleen kannattavia. Nykyisessä mallissa nämä työt jäävät tekemättä, koska ei kukan halua tehdä niitä. Perustulolla voitaisiin nostaa käteenjäävää osuutta ja tehdä näistäkin töistä taas houkuttelevia.

Keskeiset kysymykset ovatkin: kuinka suuri olisi tuen taso, mitä kaikkia etuuksia sillä korvataan ja millaiseen tuloverojärjestelmään se tukeutuisi.

Käyttäjän AkiK kuva
Aki Kivirinta

Hmm, liberaalina on vaikea ymmärtää miten tämä toimisi liberalismin kannalta kokonaisuutena positiivisesti. Kaikille maksettava saman määräinen perustulo olisi kaikkein tasavertaisin järjestelmä ja mahdollistaisi yksilön oman valinnan omasta kohtalostaan. Kaikki muu kuulostaa minusta demareiden kateuspuheelta "Tarvitaan valtava virkamieskoneisto että ei varmasti kukaan käytä tukia väärin"... ja jokatapauksessa tukea menee vääriin käsiin.

Tarveharkintaisen tuen alueellistaminen ja yksilöiminen lisää valtion ja varsinkin yksittäisen virkamiehen mielivaltaa ja mahdollistaa nykyistä vielä ikävämmät väärinkäytökset. Entisiä kelan ja sossun työntekijöitä näihin uuden tyyppisiin laitoksiin ei ainakaan pitäisi päästää, sen verran ovat vieraantuneet palvelusta noissa virastoissa.

Enkä ymmärrä toimintatapaa millä tällainen tukijärjestelmä saataisiin kilpailutettua, toki se voisi olla hyvä ideana. Toki oletan että olet laskelmasi tehnyt ja laskenut että summasummarum tällainen järjestelmä tulisi kokonaisuutena edullisemmaksi. Miten se sitten toimiikin.

Käyttäjän AkiK kuva
Aki Kivirinta

Unohtui vielä sanoa että ymmärrän kyllä syrjäytymisen ja "väärinkäytösten" vaaran mikä perustuloon liittyy, mutta minusta tämä on hyvin samanlainen asia kuin huumeiden vastainen sota jossa turhaan tuulimyllyjä vastaan taisteluun kulutetaan yhteiskunnan rahaa enemmän kuin siitä saadaan hyötyä.

Ja tosiaan sekin unohtui sanoa että en todellakaan ole vihreä saatikka sosialisti.

Käyttäjän MartinGlantz1 kuva
Martin Glantz

Saul Schubak, tunnetko ketään, joka saa työmarkkinatukea? Oletko työllistänyt tai irtisanonut ketään? Olen pienyrittäjä, jonka firma itseni ohella pystyy työllistämään keikkaduunareita satunnaisesti päivän tai kaksi kerrallaan. Keikasta riippuen palkat ovat 11 - 13 euron välillä/t brt. Tarjoamiani töitä voivat käytännössä ottaa vastaan vain ne, jotka muutenkin jo ovat työllistettyjä, sillä parinsadan euron satunnaistienestit palavat työnhakijoilla usein tukien heikkenemiseen. Bonuksena on raportointivaiva.

Tämä on järjestelmän sisäänrakennettu vika ja korjaantuu perustulolla. Jos saa tehdä töitä ilman pelkoa taloudellisen aseman huononemisesta, järjestelmä on kannustava, eikö olekin?

Perustulon ohella peruskysymys: Saul Schubak, onko sinulla mitää omakohtaista kokemusta asioista, joita tietävästi kommentoit julkisuudessa? Elämä ei ole teoriaa eivätkä elävät ihmiset ole toimenpideobjekteja. Eikä sellaista kuin heikompi aines ole olemassa.

Sitten ydinkysymys: olemmeko me kaikki vastuussa toisistamme vai täällä vain tuottaaksemme lisäarvoa kaukana olevalle omistavalle luokalle?

Toimituksen poiminnat